Lisää ydinvoimaa?

Olin vielä 1980-luvul­la kiihkeä ydin­voiman vas­tus­ta­ja. Siihen aikaan viralli­nen arvio oli, että 10 000 reak­torivuot­ta sietään vakavaa ydi­non­net­to­muut­ta. Kun ydin­reak­to­rien määrän oli aiko­mus nous­ta 2000:een, tarkoit­ti se viiden vuo­den välein yhtä valkoista aluet­ta kart­taan. Ei hyvä.

Sen jäl­keen reak­torit­ur­val­lisu­ut­ta on paran­net­tu niin, että suuren onnet­to­muu­den ris­ki las­ki yhteen miljoon­aa reako­tivuot­ta kohden eli putosi yhteen sada­sosaan.  Myös onnet­to­muusar­gu­mentin paino putosi yhteen sada­sosaan. Eikä tässä kaik­ki. Yti­men kaap­parien ansios­ta poten­ti­aalisen onnet­to­muu­den tuhot jäi­sivät paljon pienem­mik­si. Ei mitään Kiina-ilmiötä siis.

Kysymys ydi­non­net­to­muud­es­ta on min­un silmis­säni kadon­nut. Niin myös vaar­al­lisen ydin­jät­teen säi­lyt­tämisen ongel­ma – Suomes­sa. Muista maista en sano mitään. Jat­ka lukemista “Lisää ydinvoimaa?”

Onko Vasemmistoliitosta hallitukseen?

Edel­lisessä kir­joituk­ses­sani pohdin, voisiko kokoomuk­sen rökäle­tap­pio johtaa vasem­mis­ton ja vihrei­den hal­li­tuk­seen. Kos­ka juna tuli per­ille, lyhensin kir­joi­tus­tani jät­tämäl­lä pois pohdin­nan vasem­mis­toli­iton roolista. Nyt kysyn voisiko se olla saman­lainen kuin oli viime vaa­likaudel­la Ruot­sis­sa, jos­sa puolue tuki demarien ja vihrei­den hal­li­tus­ta ulkop­uolelta. Vasem­mis­toli­iton puheet ja lupauk­set ovat sel­l­aisia, että niistä on tin­git­tävä rutkasti, jos mielii istua hal­li­tuk­ses­ta eikä toisaal­ta Suomea aje­taan täy­del­liseen perikatoon.

Koomisin oli esi­tys, että val­tio  mak­saisi akavalaisille Aka­van jäsen­mak­sun kokon­aan ja vähän selvää rahaa vielä henkilölle itselleen palkkiok­si Aka­van jäsenyy­destä. Tätä tuskin oli tarkoi­tus esit­tää, mut­ta siihen joh­tui kum­malli­nen esi­tys jäsen­mak­su­jen kaksinker­tais­es­ta vähen­nysoikeud­es­ta yhdis­tet­tynä yli 50 pros­entin mar­gin­aaliv­eroon. Näin koomi­nen lop­putu­los kielii siitä, ettei esi­tyk­siä ole tapana miet­tiä huolel­la. Jat­ka lukemista “Onko Vasem­mis­toli­itos­ta hallitukseen?”

Varauduttava myös siihen, että oikeisto jää oppositioon

On varaudut­ta­va siihenkin, ettei oikeis­to­hal­li­tus tule saa­maan ensi vaaleis­sa enem­mistöä eduskun­taan – varsinkin jos RKP:n äänet eivät ole mukana. Sil­loin edessä olisi luon­tev­asti sinipuna, mut­ta niin kauas ovat kokoomus ja demar­it ainakin puhei­den tasol­la etään­tyneet toi­sis­taan, että vaikea­ta voi olla silloinkin.

Aivan mah­do­ton­ta ei olla demarien  vasem­mis­toli­iton ja vihrei­den varaan rak­en­tu­va hal­li­tus. Sen toden­näköisyyt­tä lisää se, että kokoomus on keskit­tynyt kil­paile­maan äänistä perus­suo­ma­lais­ten kanssa yrit­täen olla niin peru­ja kuin voivat olla. Näin tehdessään he suo­ras­taan työn­tävät sivistys­porvare­i­ta pois. Osa menee demarei­hin, osa keskus­taan. Aika iso osa menisi vihreisi­in, elleivät vihreät itse tek­isi siitä niin vaikea­ta. Tämä tilanne voi muut­tua. Vihreis­sä on vah­va markki­na­t­alout­ta kan­nat­ta­va siipi. Sanois­in, että vahvem­pi kuin kokoomuksessa.

Kan­nat­taa huo­ma­ta, että kun kokoomus siir­tyy oikealle, se tekee koko eduskun­nas­ta vasem­mis­to­laisem­paa ja kun vihreät siir­tyvät vasem­malle, tämä hyödyt­tää lähin­nä oikeistopuolueita.

Vaik­ka en pidä demarien, vasem­mis­toli­iton ja vihrei­den hal­li­tus­ta toden­näköisenä, pohdin tässä siitä aukeavaa maailmaa.

Kellä sakset sillä valta

Jat­ka lukemista “Varaudut­ta­va myös siihen, että oikeis­to jää oppositioon”

Menikö eduskuntavaaliasetelma uusiksi?

RKP:n eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Otto Ander­s­son pudot­ti Hesarin haas­tat­telus­sa pom­min. Uutispom­mil­ta se minus­ta ainakin vaikut­ti. Hän sanoi, ettei RKP aio vaalien jäl­keen samaan hal­li­tuk­seen perus­suo­ma­lais­ten kanssa. Kun kat­soo mielipi­de­tiedustelu­ja, näyt­tää siltä, ettei Riik­ka Purra pysty vaalien jäl­keen muo­dosta­maan oikeis­to­laista enem­mistöhal­li­tus­ta, kos­ka oikeistop­uolueil­la ei olisi enem­mistöä, vaik­ka Kaikko­nen  toisi puolueen­sa apuun.

Wille Ryd­man kom­men­toi ilmoi­tus­ta sanoen ole­vansa yllät­tynyt. Hal­li­tuk­sen eri­lais­ten käden­vään­tö­jen jäl­keen minä en ollut yllät­tynyt. Niin kaukana on per­su­jen poli­ti­ik­ka RKP:sta, joka sen­tään julk­istaa kan­nat­ta­vansa lib­er­al­is­mia. Ryd­man alkoi kyseenalais­taa RKP:n ole­mas­saolon oikeu­tus­ta vähän samaan tapaan, kuin Putin kyseenalais­taa sen, onko mitään Ukrainan kansaa ole­mas­sa. Ryd­manin haas­tat­telu tuskin lisäsi rkpläis­ten intoa yhteistyöhön perus­suo­ma­lais­ten kanssa. Jat­ka lukemista “Menikö eduskun­tavaaliasetel­ma uusiksi?”

Tuottaako tekoäly massatyöttömyyden?

Tekoä­ly tuot­ta­nee merkit­tävän tuot­tavu­us­loikan. Työtä siis tarvi­taan nykyisen­laisen elin­ta­son eteen selvästi vähemmän.

Luulisi ole­van myön­teinen asia, että taloudelli­nen hyv­in­voin­ti on saavutet­tavis­sa vähem­mäl­lä­työn­te­ol­la. Työ on määritelmäl­lis­es­ti jotain, jota ihmi­nen ei oikeas­t­aan halu­aisi tehdä. Tämä erot­taa työn harrastuksesta.

Keskustelus­sa tekoä­ly näyt­täy­tyy kuitenkin lähin­nä uhkaku­vana. Se vie mon­elta toimeen­tu­lon. Jotkut saa­vat vapaa-aikaa liiankin kanssa ja ansio­tu­lot loppuvat

Moni ihmi­nen käy tarpeet­tomak­si ja menet­tää työn­sä Vapaa-aikaa tulee vähän liikaa ja ansio­tu­lot loppuvat.

Piilaak­son tekoä­lyjo­hta­jat suosit­ta­vat ongel­man hoita­miseen perus­tu­loa tai kansalaisil­la jaet­tavaa osu­ut­ta tekoä­ly-yhtiöi­den osakkeista tur­vaa­maan yhteiskun­nan pystyssä pysymisen, kun tekoä­ly syr­jäyt­tää mas­soit­tain ihmisiä työstä. Jat­ka lukemista “Tuot­taako tekoä­ly massatyöttömyyden?”

Sähköautot pitäisi ladata pörssisähköllä halvansähkön aikaan.

Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti tänään lisätä kadun­var­ren sähköau­to­jen lataus­pis­teitä merkit­tävästi. Olen tämän mielip­i­teen kanssa vähän myöhässä, kos­ka se meni jo. Kir­joi­tan kuitenkin.

Minus­ta olisi tärkeätä, että sähköau­tot ladat­taisi­in pääsään­töis­es­ti pörssisähköl­lä, jot­ta saisimme merkit­tävän kysyn­täjous­ton sähkö­markki­noille. Olen ymmärtänyt, että nyky­i­sis­sä lataus­pis­teis­sä sähkö mak­saa saman, lataa sit­ten run­saan tai niukan sähkön aikaan.

Tähän pitäisi kan­nus­taa tai läh­es pakot­taa muutenkin. Sil­loin kun sähkö on kallista, viimeiset megawatit tehdään fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la jos­sakin, ei vält­tämät­tä Suomes­sa, vaik­ka yleen­sä Suomes­sa kulutet­tu sähkö on päästötöntä.

Hin­ta­heilahte­lutkin tasoit­tuisi­vat, jos auto­jen lataamista kalli­in sähkön aikana pyrit­täisi­in välttämään.

Tästä ei myöskään olisi suur­ta vaivaa, kos­ka latauk­sen ajoit­ta­mi­nen hin­nan mukaan on automa­ti­soitavis­sa hel­posti ja halvalla.

Autottomia kaupunginosia autottomille kotitalouksille

Olemme olleet vai­moni kanssa Inter­rail-matkallamme läh­es kymme­nessä kaupungis­sa eri puo­lil­la Euroop­paa. Näille kaupungeille yhteistä on, että niiden vetovoimaisin alue on van­ha kaupun­ki. Bratislavas­ta eräs matkailu­sivus­to jopa sanoi, ettei kaupungis­sa tarvitse joukkoli­iken­net­tä lainkaan, sil­lä ei ole mitään syytä pois­tua van­has­ta kaupungista. Se oli melkein totta.

Helsingis­sä eikä oikein mis­sään muus­sakaan suo­ma­laises­sa kaupungis­sa ei ole varsi­naista van­haa kaupunkia. Sääli. Rau­mal­la toki on.

Mik­si ei voitaisi rak­en­taa uut­ta saman­laista kaupunkia, jos ne ker­ran ovat niin paljon parem­pia? Se on mah­do­ton­ta, vas­tataan. Ei se ole mah­do­ton­ta. Esimerkik­si Varso­van van­ha kaupun­ki on raken­net­tu toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Se siis osa­taan yhä. Kyse on tah­dos­ta. Jat­ka lukemista “Autot­to­mia kaupungi­nosia autot­tomille kotitalouksille”

Vastauksia kommentteihin Helsingin ruuhkamaksuja puoltavaan kirjoitukseeni

Ensik­si huo­mau­tan, että nim­i­tys ruuhka­mak­su on huono. Kyse on kilo­metripo­h­jais­es­ta mak­sus­ta ruuhkille alt­ti­il­la alueel­la ajamisesta.

Vas­taan näi­hin täl­lä blogillani, vaik­ka kom­ment­te­ja on esitet­ty paljolti X:ssä. Elon Muskin hallinnoiman alus­tan keskustelukult­tuuri on niin masen­tavaa, että pyrin sitä vält­tämään. Vas­taan vain niihin viestei­hin, joiden lähet­täjiä itse seu­raan. Lisäk­si mitään järkevää pystyy har­voin sanomaan 280 merkissä.

Autoilu on hyödyllistä, joillekin jopa välttämätöntä

Hyvin yleinen vas­taväite on, että autoilus­ta on hyö­tyä, joten sen on olta­va ilmaista. On paljon asioi­ta, esimerkik­si ruo­ka, jot­ka ovat pait­si hyödyl­lisiä jopa vält­tämät­tömiä, mut­ta ovat silti mak­sullisia. Jos päät­täisimme, että ruo­ka on ilmaista, moni alka­isi hoitaa ihoaan maitokylvy­il­lä, jon­ka toki voi tehdä nytkin, mut­ta maito pitää mak­saa itse. Jat­ka lukemista “Vas­tauk­sia kom­ment­tei­hin Helsin­gin ruuhka­mak­su­ja puoltavaan kirjoitukseeni”

Autoilun verotus

Uusista autoista perit­tävä autovero tuli Suomeen 1958 auton tuon­nin vapautues­sa. Veron tarkoi­tus oli suo­jel­la val­u­ut­tavaran­toa. Veron oli määrä olla tilapäinen.

Polt­toainei­ta alet­ti­in verot­taa vuot­ta aikaisem­min lähin­nä tul­lipoli­it­ti­sista syistä.

Molem­mat ovat jääneet ja kas­va­neet, vaik­ka niiden alku­peräi­nen tarkoi­tus on kadon­nut. Val­tion on vaikea luop­ua mis­tään veroista, ovat ne kuin­ka haitallisia hyvän­sä. Van­han veron säi­lyt­tämi­nen on poli­it­tis­es­ti helpom­paa kuin uuden säätämi­nen, vaik­ka van­ha olisi paljon haitallisem­pi. Hyvä esimerk­ki tästä on jär­jetön ja huo­mat­ta­van haitalli­nen muut­tamisvero, viral­liselta nimeltään varain­si­ir­tovero, jol­la on selvä ja haitalli­nen luk­i­tus­vaiku­tus asun­tomarkki­noil­la ja joka hidas­taa työn perässä muut­tamista. Jat­ka lukemista “Autoilun verotus”

Matematiikan taitojen luisuminen pitää lopettaa

Kun aloitin työni Helsin­gin yliopis­ton tilas­toti­eteen laitok­sel­la 1970-luvun alus­sa, meil­lä oli yhteisenä murheena, että lukioista tule­vat opiske­li­jat osasi­vat matem­ati­ikkaa huonom­min kuin aiem­min. Sik­si jouduimme tosi­asi­as­sa ker­taa­maan lukion matikanopetusta.

Siir­ryin yliopis­tos­ta poli­ti­ikkaan. Kun 1990-luvun alus­sa kansa äänesti min­ut neljän vuo­den vuorot­telu­va­paalle eduskun­nas­ta, olin taas lähempänä yliopis­toa. Sil­loin valitet­ti­in, että opiske­li­jat osasi­vat matem­ati­ikkaa huonom­min kuin 20 vuo­ta aiem­min. Kun 2010-luvul­la siir­ryin osa-aikaisek­si Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selle, kuulin taas, että nyky­is­ten yliop­pi­laiden matem­ati­ikan taidot oli­vat huonon­tuneet siitä mitä ne oli­vat 1990. Nämä eivät ole mitään mutu­ti­eto­ja, vaan mitat­tua osaamista, siis sitä, mitä OAJ vastustaa.

Kat­sokaa vaik­ka mil­laisia tehtäviä oli yliop­pi­laskir­joituk­ses­sa ei aikoina.

Keskustelin vuosia sit­ten erään intialaisen miehen kanssa, joka oli suun­nitel­lut jäävän­sä per­hei­neen Suomeen. Hän oli kuitenkin tul­lut toisi­in ajatuk­si­in tutus­tut­tuaan suo­ma­laisen koulun matem­ati­ikan oppikir­jaan. Mies selit­ti min­ulle, että Inti­as­sa 15-vuo­ti­aat pan­naan testi­in, joka mit­taa lähin­nä matem­ati­ikan osaamista. Tuon testin jäl­keen tois­t­en tie johtaa yliopis­toon ja tois­t­en suo­lakai­vok­sille, jos nyt vähän kar­rikoin.  Suo­ma­laisia val­men­net­ti­in hänen mukaansa suo­lakai­vok­sille. Tätä kohtaloa hän ei halun­nut lap­silleen. Jat­ka lukemista “Matem­ati­ikan taito­jen luisum­i­nen pitää lopettaa”