Hyväosaisten alueiden lapsia huono-osaisten kouluihin?

Olen kir­joit­tanut koulushop­pailun estämis­es­tä ennenkin ja jopa vähän perus­teel­lisem­min. Päiv­itän tämän kir­joituk­sen silti, kos­ka asia on taas ajanko­htainen, kun Itä-Helsingis­sä koulu­jen oppi­la­saines­ta aio­taan tas­apain­ot­taa kul­jet­ta­mal­la oppi­lai­ta parem­pio­sais­ten alueil­ta huonom­pio­sais­ten alueille.

Kysymys asian kan­natet­tavu­ud­es­ta jakau­tuu kah­teen osaan: onko tämä oikein ja toimi­iko tämä. Hyp­pään yli vaikeam­man ensim­mäisen kysymyk­sen, kos­ka vas­tauk­seni jälkim­mäiseen on, ettei tämä keino toi­mi vaan pahen­taa seg­re­gaa­tio­ta, kun asi­aa tarkastel­laan vähänkin pidem­mäl­lä sihdillä.

Emme ole (vielä) Etelä-Korea, mut­ta meil­läkin lap­su­us on muut­tunut mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­samme yhä enem­män pitkäk­si karsin­takurssik­si joka määrää aikuisiän men­estyk­seen. Sik­si las­ten hyvä ope­tus on monille van­hem­mille asia, jon­ka hyväk­si he tekevät melkein mitä hyvän­sä. Jat­ka lukemista “Hyväo­sais­ten aluei­den lap­sia huono-osais­ten kouluihin?”

Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin?

Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tämi­nen oli vakavasti esil­lä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Helsin­ki olisi sen hyväksynyt, mut­ta van­taalaiset hylkä­sivät. Itse kan­natin tuol­loin voimakkaasti.

Kuulin sil­loin vahin­gos­sa kah­den van­taalaisen poli­itikon keskustel­e­van asi­as­ta keskenään ja sanovan, että kat­so­taan, miten Kivistön ja parin muun suuren investoin­nin kanssa käy. Jos ne epäon­nis­tu­vat, liitytään sit­ten Helsinkiin.

Teki mieli men­nä väli­in ja sanoa, että ei ole var­ma, että Helsin­ki enää halu­aa Van­taa­ta, jos se ajaa itsen­sä aivan rapakuntoon.

Van­taa on nyt huo­mat­tavasti huonom­mas­sa jamas­sa kuin sil­loin ja Helsin­ki taas vahvem­pi. Eri­tyis­es­ti Kivistön rak­en­t­a­mi­nen on jäänyt kesken. On pieni katas­trofi, jos jonkin alueen rak­en­t­a­mi­nen pysähtyy, kos­ka sitä on vaikea käyn­nistää uud­estaan. Kivistö ei ole ain­oa kesken jäänyt alue. Espoos­sakin niitä on. Jat­ka lukemista “Pitäisikö Van­taa liit­tää Helsinkiin?”

EU pilaa ilmastopolitiikkaansa

EU on höl­len­tämässä ilmastopoli­ti­ikkaa niin, että vuo­teen 2040 men­nessä päästöoikeuk­sia jae­taan 2 Gt enem­män kuin aiem­min oli tarkoi­tus. Tuo kak­si mil­jar­dia ton­nia vas­taa Suomen 50 vuo­den päästöjä.

Ilmas­to voi ilmeis­es­ti liian hyvin. Sen­hän on tämä vuosi tehokkaasti osoit­tanut. Hek­tisi­in on kuol­lut 10 000 ihmistä ja met­sä­palot riehu­vat ympäri Eurooppaa.

En nyt kuitenkaan keski­ty päästöoikeuk­sien määrään, kos­ka kaik­ki tietävät, että min­un mielestäni niitä pitäisi vähen­tää paljon enemmän.

Päästöoikeustuloista puolet investointiavustuksiin

Toinen asia, jota suun­nitel­laan on, että päästöoikeuk­sien tuo­to­s­ta puo­let pitää ohja­ta yri­tyk­sille tuke­maan näi­den investoin­te­ja päästö­jen vähen­tämisek­si. Pidän tätä selvänä virheenä, mut­ta minä uskonkin markki­na­t­alouteen enem­män kuin muut.

Seu­raa­van hal­li­tuk­sen taloudel­lista taakkaa tämä pahen­taa sato­jen miljoonien euro­jen edestä, kos­ka rahat ote­taan pois val­tion saamista päästöoikeustu­loista. Jat­ka lukemista “EU pilaa ilmastopolitiikkaansa”

On virhe kieltää Suomessa opiskelevia ottamasta perhettään mukaan.

Yli puo­let tekni­ikan ja tieto­jenkäsit­telyalal­la tehdy­istä väitöskir­joista Suomes­sa on ulko­mail­la syn­tynei­den tekemiä. Suo­mi on siis kohta­laisen hyvä houkut­tele­maan osaavia ihmisiä maa­han, ja heistähän maail­man maat nyt kil­pail­e­vat. Mei­dän heikkoutemme on, että harmil­lisen moni noista Suomes­sa koulute­tu­ista pois­tuu maas­ta valmistuttuaan.

Kir­joitin X:ssä, että hal­li­tus tekee virheen, kun kieltää Suomeen opiskellei­ta tuo­mas­ta per­het­tä mukanaan. Muual­la aset­tunut per­he vetää puoleen­sa. Paras tapa saa­da Suomes­sa koulute­tut aset­tumaan pysyvästi Suomeen on saa­da hei­dän lapsen­sa käymään suo­ma­lainen koulu. Pait­si, että se sitout­taa tuon Suomes­sa väitelleen Suomeen, se tuot­taa Suomeen kipeästi kai­vat­tu­ja lap­sia. Korkeasti koulutet­tu­jen lapset yleen­sä men­estyvät elämässään hyvin.

Jat­ka lukemista “On virhe kieltää Suomes­sa opiskele­via otta­mas­ta per­het­tään mukaan.”

Onko Garden Helsinki järkevä hanke?

En ole osan­nut pyöristyä Gar­den Helsin­ki-han­kkeen ympäril­lä vellovas­ta kohus­ta. Olen ilmeis­es­ti liian paatunut poli­it­tisen urani aikana. Täl­laista suh­muroin­ti­a­han urheiluhankkei­den rahoit­ta­mi­nen on aina. Ettekö te ole muka tätä tienneet?

On toki hyvä, että maan tapaa puhdis­te­taan askel askeleelta. Siinä on se ongel­ma, että kun maan tapa muut­tuu lait­tomak­si, huonos­ti käy sen, joka on juuri sil­loin puikois­sa, kuten kävi aikanaan Antti Kaikkoselle, joka sai viisi kuukaut­ta ehdol­lista vankeut­ta, kun Nuorisosäätiön vuosia jatku­va ja yleis­es­ti tiedos­sa ollut yleishyödyl­liseen asumiseen tarkoitet­tu­jen raho­jen ohjaami­nen Suomen keskustalle todet­ti­in – aivan oikein – lainvastaiseksi.

Min­ua kiin­nos­taa tässä asi­as­sa se, olisiko Gar­den Helsin­ki han­ke kan­natet­ta­va, kun ote­taan huomioon sen ulkoiset hyödyt. Jat­ka lukemista “Onko Gar­den Helsin­ki järkevä hanke?”

Sunnuntain tuplapalkka ei nosta vaan laskee keskimääräisiä palkkoja

Olen kir­joit­tanut tästä aiem­minkin, mut­ta kos­ka aihe valitet­tavasti on yhä ajanko­htainen, kir­joi­ta uud­estaan. Sun­nun­tain lak­isääteis­es­tä kaksinker­tais­es­ta palka­s­ta pitäisi luop­ua ja siirtää asia työ­markki­naos­a­puo­lille tai mielu­um­min päätet­täväk­si yri­tyk­sis­sä ja sitä kaut­ta markkinoille.

Sun­nun­tain tupla­palka­s­ta ei halu­ta eroon, kos­ka palkat eivät muutenkaan ole liian korkei­ta. Tämä olisi ymmär­ret­tävää, jos sun­nun­tain tupla­palk­ka nos­taisi palkkata­soa, mut­ta se ei nos­ta, pikem­minkin las­kee, ainakin kasvukeskuk­sis­sa. Muut­to­tap­pioalueil­la, joil­la mak­se­taan työe­htosopimusten taulukkopalkko­ja, tupla­palk­ka saat­taa hyvinkin todel­la nos­taa kokon­aisan­sioi­ta. Kir­joi­tan nyt tilanteesta kaupungeissa.

Kasvukeskuk­sis­sa markki­nat ovat nos­ta­neet palkat yli työe­htosopimusten määräämän tason. Ne määräy­tyvät siis  markki­noil­la. Työe­htosopimusten mukaisil­la palkoil­la ei saisi työvoimaa. Jat­ka lukemista “Sun­nun­tain tupla­palk­ka ei nos­ta vaan las­kee keskimääräisiä palkkoja”

Tekoälyn vallankumouksessa ongelma on nopeus

Tekoä­ly muut­taa paljon, mut­ta muu­tok­sen suu­ru­us ei ole kovinkaan kum­malli­nen ver­rat­tuna siihen, mitä muu­tok­sia on koet­tu aiemmin.

Markki­nat ovat toim­i­neet. Työn­sä menet­täneet ovat siir­tyneet tekemään jotain muu­ta ja työaikaa on lyhen­net­ty – ei töi­den jakamista silmäl­lä pitäen vaan vapaa-ajan arvos­tuk­sen takia.

Koneen särk­i­jät vas­tus­ti­vat Kehruu-Jen­nyjä ja vähän muitakin konei­ta. Pitkässä juok­sus­sa he oli­vat väärässä. Lop­ul­ta teol­lis­tu­mi­nen merk­it­si työläisillekin sel­l­aista elin­ta­son nousua, jota ei oltu osat­tu edes kuvitel­la. Toisaal­ta se vei aikaa. Kesti pari sukupolvea, ennen kuin työväestö pääsi mukaan kohon­neeseen elin­ta­soon. Omas­sa asi­as­saan konei­den särk­i­jät oli­vat siis oike­as­sa. Jat­ka lukemista “Tekoä­lyn val­lanku­mouk­ses­sa ongel­ma on nopeus”

Tekoäly terveydenhuollossa

Väitän, ett tekoälystä voisi olla huo­mat­tavaa hyö­tyä ter­vey­den­huol­los­sa. Varotan, että en ole tark­istut­tanut tätä tek­stiä kenel­läkään alan asiantun­ti­jal­la, eli tämä on täl­laista entisen min­is­terin mutu-tuntua.

Olen oppin­ut, että tekoä­lyn ja muuten vain älykkään ohjel­man ero on tekoä­lyn kyvyssä oppia koke­muk­sis­taan. Viimeaikaises­sa keskustelus­sa tämä ero on hiipinyt ja tekoä­lyk­si kut­su­taan myös muuten vain älykkäitä tietoko­neo­hjelmia. Tässä kir­joituk­ses­sa en tee tätä eroa minäkään vaan puhun yhtä aikaa tekoälystä ja älykkään ohjel­moi­jan tuo­tok­sista. Olen­naista on miten ne toimivat.

Älykkään ohjel­moi­jan tuo­tok­ses­sa on se hyvä puoli, että siinä tiede­tään – ainakin ohjel­moi­ja itse tietää – miten hänen ohjel­mansa toimii. Tekoälystä sitä ei aina tiede­tä. Jat­ka lukemista “Tekoä­ly terveydenhuollossa”

Tekoäly ja työajan lyhentäminen

Vaik­ka tekoä­lyyn liit­tyy suuria riske­jä, ole­tuk­seni on, että se merk­it­see tuot­tavu­u­den suur­ta nousua ja lisää kulut­ta­jien elin­ta­soa kulu­tuk­sel­la mitattuna.

Esille nousee kysymys, miten tuot­tavu­u­den nousu pitäisi jakaa, lisään­tyvän tuotan­non lisään­tyvän vapaa-ajan kesken. Kun tulota­so nousee, rahan merk­i­tys ihmiselle vähe­nee. Jos rikas löytää kadul­ta kympin, se ei hänen elämään­sä het­kau­ta, mut­ta jos nälkäi­nen köy­hä löytää, se pelas­taa hänen päivänsä.

Kun tulota­so nousee, kokon­aishyv­in­voin­tia ajatellen on järkevää ottaa osa hyödys­tä lisään­tyvänä vapaa-aikana. Jat­ka lukemista “Tekoä­ly ja työa­jan lyhentäminen”

Huomioita tekoälystä, sosiaalipolitiikasta ja työnvälityksestä ja työttömyysturvasta

En tiedä, mitä kaikkea työtä tekoä­ly oppii tekemään. Sen kuitenkin tiedän, ettei sitä tiedä kukaan muukaan. Tekoälysovel­luk­set kehit­tyvät miljoonien sovelta­jien aivois­sa, eivätkä ne tiedä mitä toiset tekevät eivätkä ker­ro omista tekemisestään.

Tekoä­ly on kuin sähkö. Se tulee kaikkialle. Ima­trankoskea val­jastet­taes­sa Suomen sähkön­tuotan­toon ei tiedet­ty mitään sähköham­mashar­joista eikä nauhoit­tavista valvon­takameroista. Ima­trankosken voimalaitos­ta muuten jotkut pitivät aivan liian suure­na Suomen tarpei­ta ajatellen. Nekin jot­ka sitä kan­nat­ti­vat, olet­ti­vat sen riit­tävän yksin koko Suomelle. Ennus­t­a­mi­nen on vaikeata.

Tiede­tään, että moni nykyi­nen työ tulee katoa­maan sel­l­aise­na kuin sitä nyt tehdään. Tämä tuot­taa haastei­ta esimerkik­si työ­markki­noille, sosi­aalipoli­ti­ikalle ja työnvälitykselle.

Muu­tok­set voivat olla hyvin nopei­ta. Joskus saadaan valmi­ik­si teknolo­gia joka kor­vaa kau­pan kas­sat por­tilla, jon­ka läpi ostoskär­ryt vain aje­taan.  Kun teknolo­gia on valmis, se yleistynee nopeasti. Nopeasti aikanaan moot­torisa­hat kor­va­si­vat jus­teer­it ja val­o­latomakoneet kohopainolatojat.

Olen­naista on, mitä tehdä, kun muu­tok­set rav­is­tel­e­vat. Var­maankin katoa­van työn tilalle tulee muu­ta työstä, mut­ta väli­vai­he voi olla ongelmallinen.

Yritän tässä esit­tää joitakin suun­tia, johon yhteiskun­taa olisi kehitet­tävä tekoä­lyn muut­taes­sa olo­suhtei­ta. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta tekoälystä, sosi­aalipoli­ti­ikas­ta ja työn­väl­i­tyk­ses­tä ja työttömyysturvasta”