Tuloerojen mittaamisen sudenkuopat

Mik­si suo­ma­laiset koke­vat taloudel­lisen eri­ar­voisu­u­den kas­va­neen, vaik­ka Gini-ker­roin ei ole kasvanut?

Aloite­taan tuos­ta mit­tarista. En liitä tähän Gini-ker­toimen määritelmää, kos­ka sen voi googlata. Totean vain, että se on tulon­jakomit­ta­ri­na varsin hyvä, mut­ta yhteen luku­un ei voi silti tulon­jaon ongelmia tiivistää. Tarvi­taan monipuolisem­pia tilas­to­ja. Niitä on run­saasti tarjolla.

Ilmeinen syy liit­tyy siihen, että jos jokin asia on huonos­ti, moni vas­taa että se on entistä huonom­min. Sekoite­taan taso ja derivaat­ta ajan suhteen.

Toisek­si Suomen tulo­ero­ja on viimeis­inä vuosikym­meninä tasoit­tanut huo­mat­tavasti eläkkei­den paran­tu­mi­nen ja maanvil­jeli­jöi­den tulota­son nousu. Tosin päin­vas­taiseen suun­taan vaikut­taa eläkeläis­ten osu­u­den kasvu.

Yksit­täi­nen maanvil­jeli­jä ei voi sen pak­sum­min kuin ennen, mut­ta köy­him­mät maanvil­jeli­jät ovat siir­tyneet eläk­keelle tai mui­hin ammat­tei­hin. Sik­si maanvil­jeli­jöi­den keski­t­u­lo on nous­sut voimakkaasti. Kumpikaan näistä muu­tok­sista ei näy työikäisen kaupunki­laisen elämässä.

Onko jos­sain ole­mas­sa las­ket­tuna Gini-ker­roin ja sen kehi­tys työikäisille? Jat­ka lukemista “Tulo­ero­jen mit­taamisen sudenkuopat”

Huomio absoluuttisiin tuloeroihin suhteellisten sijaan?

Kävin kuun­tele­mas­sa selostus­ta Kale­vi Sor­sa-säätiön raportista Eri­ar­voisu­u­den tila Suomes­sa. Se antoi paljon pohdit­tavaa. Har­mi, etten onnis­tunut han­kki­maan itse kir­jaa. Ilmeis­es­ti sen suo­sio on ylit­tänyt odotuk­set. Ehkä myöhemmin.

Yhdestä asi­as­ta olen entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä täysin eri mieltä. Omas­sa esi­tyk­sessään emer­i­tus­pro­fes­sori Mat­ti Tuo­maala sanoi, että se, etteivät tulo­erot ole muka kas­va­neet, johtuu siitä, että tui­jo­tamme suh­teel­lisia tulo­ero­ja, kun hänen mielestään pitäisi tutkia absolu­ut­tisia ero­ja. Onhan rikkaan ja käy­hän ero eurois­sa las­ket­tuna nyt paljon isom­pi kuin vaikka­pa 20 vuot­ta sitten.

Kuu­lostaa ymmär­ret­tävältä. Jos A:n tulot oli­vat ensin 1000 €/kk ja B:n 10 000 €/kk ja molem­pi­en tulot kaksinker­tais­tu­vat, ero nousee 9000 eurosta 18 000 euroon. Jat­ka lukemista “Huomio absolu­ut­tisi­in tulo­eroi­hin suh­teel­lis­ten sijaan?”

Asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat toimivat eri tavoin

Suomes­sa oli aikanaan kak­si 300 euron suo­jaosaa, toinen työt­tömyys­tur­vas­sa ja toinen asum­istues­sa. Min­ul­la on tiet­tyä lukkar­in­rakkaut­ta asum­istuen suo­jaosaa kohtaan, kos­ka esitimme sitä aikanaan Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä. VM innos­tui asi­as­ta ja se hyväksyt­ti­in myöhem­min, tosin vähän pienem­pänä. Me olimme esit­täneet 400 euron suo­jaosaa, mut­ta hyväksy­tyk­si tuli 300 euron suojaosa.

Työt­tömyys­tur­van suo­jaosa tuli aikanaan vapaa­palokun­tien vaa­timuk­ses­ta. Työt­tömyy­den noustes­sa maaseudul­la korkeak­si, sopimus­palokun­tien oli vaikea saa­da työt­tömiä mukaan, kos­ka vaa­ti­ma­ton palkkio leikkasi hei­dän työt­tömyys­tur­vaansa.  Niin­pä suo­jaosa kos­ki aluksin vain sopimus­palokun­tien palkkioi­ta. Myöhem­min kek­sit­ti­in, että jos suo­jaosa edis­tää vapaa­palokun­nis­sa työsken­te­lyä, se edis­tää muitakin työ­suhtei­ta. Jat­ka lukemista “Asum­istuen ja työt­tömyys­tur­van suo­jaosat toimi­vat eri tavoin”

Valta siirtyy kaupungeille

Valta siirtyy kaupungeille

His­to­ri­an kir­joi­tus tulee ker­tomaan mei­dän elävän aikaa, jol­loin val­ta siir­tyy val­tioil­ta kaupungeille. Trumpin san­o­taan joudut­ta­neen tätä tah­tomat­taan vetäyt­tämäl­lä val­tion yhteiskun­nal­lis­es­ta vastuusta.

Olen ollut kansane­dus­ta­ja, min­is­teri ja puolueen puheen­jo­hta­ja, mut­ta selvästi suurin on vaiku­tuk­seni ollut Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Kaupungeis­sa tehdään suuria ja kauaskan­toisia ratkaisuja.

Meneil­lään ole­va siir­tymä­vai­he on han­kala, kos­ka val­ta ja vas­tuu ovat eri paikois­sa. Taloudelli­nen kasvu tapah­tuu lähin­nä suuris­sa kaupungeis­sa tai se ei tapah­du lainkaan. Kaupunkien pitäisi voi­da vapaut­taa kasvu. Val­ta kaupunkien kehi­tyk­ses­tä pitäisi siirtää niille itselleen nopeasti eikä liukumalla.

Otan esimerk­it asun­topoli­ti­ikas­ta ja seg­re­gaa­tioista, joi­ta tun­nen parhait­en. Niiden osalta vas­tuu on jo kaupungeil­la, mut­ta keinot suurelta osin yhä ovat val­ti­ol­la. Jat­ka lukemista “Val­ta siir­tyy kaupungeille”

Mitä voimme oppia Wienistä?

Moni esit­tää Wieniä esimerkkinä ihanteel­lis­es­ta asun­topoli­ti­ikas­ta. Wienin asukkaista noin puo­let asuu taval­la, jota voisi luokitel­la sosi­aalisek­si asun­to­tuotan­nok­si. Tästä puoliskos­ta puo­let on kaupun­gin omis­tamia vuokra-asun­to­ja ja toinen puoli voit­toa tavoit­telemat­tomien yhteisö­jen asun­to­ja, joiden vuokria sään­nöstel­lään. Lop­ut asu­vat vapaara­hoit­tei­sis­sa vuokra-asun­nois­sa (33%). Omis­tusasun­nois­sa asuu vain 19 %. Asum­i­nen on tai ainakin on ollut edullista myös vapaasti määräy­tyvis­sä vuokra-asun­nois­sa, kos­ka kovin paljon enem­pää niistä ei voi (voin­ut) ottaa kuin kaikille tar­jol­la ole­vista kaupun­gin asunnoista.

Wienin ihmeeseen on vaikut­tanut kak­si asi­aa, jot­ka eivät ole suo­raan kopi­oitavis­sa Helsinkiin.

Wien sosialisoi maaomaisuuden

Jat­ka lukemista “Mitä voimme oppia Wienistä?”

Markkinaehtoinen asuntopolitiikka?

Pitäisikö mei­dän siir­tyä markki­nae­htoisem­paan asuntotuotantoon?

Asun­to­tuotan­non sisäl­lön suh­teen markki­na­t­alous toimii kohta­laisen hyvin: tuote­taan sitä, mitä asukkaat halu­a­vat joko ostaa tai vuokra­ta. Sen sijaan asun­to­tuotan­non volyymista päät­tämiseen markki­nat eivät sovel­lu juuri lainkaan. Markki­noiden tuot­ta­man vai­htelun sijaan asun­to­tuotan­non määrä kan­nat­taa pitää kasvukeskuk­sis­sa suun­nilleen vakiona val­tion ja kun­tien keinoin. Siel­lä mis­sä väki vähe­nee, ei uusia asun­to­ja tarvita.

Tosin ei tuotan­non laadunkaan ohjaami­nenkaan ei aina suju markki­noil­ta kun­nol­la, mis­tä kielii liialli­nen yksiöi­den rak­en­t­a­mi­nen esimerkik­si Espoon Suomeno­jal­la ja Van­taan Kivistössä. Kun tuotan­nos­ta päätet­ti­in, yksiöi­den markki­nahin­ta oli kova, mut­ta kun yksiöt oli­vat muu­ta­man vuo­den kulut­tua valmi­it, niitä olikin tuotet­tu liika. Ongel­ma tun­netaan nimel­lä cob­web-teo­ria tai sikasyk­li.  Yri­tyk­sis­sä tarvit­taisi­in viisaampia päät­täjiä. Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoinen asuntopolitiikka?”

Pitäisikö ylituloiset häätää ARA-asunnoista?

Hal­li­tus kaavailee taas yli­t­u­lois­t­en häätämistä pien­i­t­u­loisille tarkoite­tu­ista ARA-asun­noista. Tämä on syn­nyt­tänyt suur­ta vas­tus­tus­ta noiden yli­t­u­lois­t­en ja myös HEKAn taholla.

Kär­keen on nous­sut kysymys tieto­suo­jan rikkomis­es­ta. Tulot ovat yksi­ty­isa­s­ia eikä tieto­suo­jaa saa täl­lais­es­ta syys­tä rikkoa. Tosin tiedot itse kunkin verotet­tavista tuloista ovat Suomes­sa julk­isia. Kuka hyvän­sä voi kat­soa kenen hyvän­sä verotiedot. Jokasyksyisenä veropäivänä niitä repostel­laan lehdis­sä yleisesti.

Näköjään tulot eivät ole yksi­ty­isa­s­ia, kun ARA-asun­toa haetaan tai vai­hde­taan. Sil­loin tulot kyl­lä tarkaste­taan. Jos saa asum­is­tukea – joka on siis ARA-asun­to­jen ohel­la toinen tapa tukea pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista – tulot tarkaste­taan joka vuosi. Kelan tietokoneetkaan eivät ole  kärähtäneet ylikuor­mi­tuk­sen vuoksi.

Huo­mat­taakoon, etteivät nuo tulo­ra­jat ole eri­tyisen mata­lat. Suurin osa suo­ma­lai­sista mah­tuu niiden sisään. Esimerkik­si per­heessä, jos­sa on kak­si aikuista ja kak­si las­ten, tulo­ra­ja on 7 270 €/kk. Jat­ka lukemista “Pitäisikö yli­t­u­loiset häätää ARA-asunnoista?”

Edessä on suuri kansainvaellusten aika

Käy sää­lik­si Espan­jas­ta Ceu­tan kaut­ta parem­paa elämää etsineitä, pääosin marokko­laisia. Heitä on hyväk­sikäytet­ty  törkeästi ja hui­jat­tu kat­teet­tomil­la lupauk­sil­la ja toden­näköis­es­ti vielä rahastet­tu tästä vilpil­lis­es­tä lupauk­ses­ta. He oli­vat peli­nap­pu­loi­ta pelis­sä, jon­ka suur­in­ta kon­naa ei tiede­tä.  Kymmenet menet­tivät henken­sä elleivät useammatkin.

Paremman elämän perässä muuttaminen

Parem­man elämän perässä on muutet­tu aina, viimeisen 50 vuo­den aikana Euroopas­sa on muutet­tu eri­tyisen ahk­erasti, mut­ta lähin­nä maid­en sisäl­lä syr­jäseuduil­ta kaupunkei­hin. Kaupunkei­hin muut­ta­mi­nen on Euroopas­sa vapaa­ta. Kiinas­sa ja Venäjäl­lä sitä on yritet­ty rajoit­taa maan sisäisil­lä pas­seil­la. Nämä on erik­seen kiel­let­ty Suomen perustuslaissa.

Feo­daaliruhti­naiden aikana myös maas­ta toiseen muut­ta­mi­nen oli vapaa­ta. Val­tion tehtävä oli tuo­da rikkauk­sia feo­daaliruhti­naalle, eikä tämä halun­nut rajoit­taa ihmis­ten halua tul­la hänen riistämik­seen. Venäjäl­lä tämä on val­tion tarkoi­tus yhä. Jat­ka lukemista “Edessä on suuri kan­sain­vael­lus­ten aika”

Masentava show Mari Rantaselta

Eili­nen Mari Ranta­nen ‑show oli masen­ta­va. Tätä kir­joi­tus­ta ei pidä tulki­ta niin, että pitäisin Mari Rantas­ta tyh­mänä. Kyse on tais­telus­ta eduskun­ta­paikas­ta Wille Ryd­ma­nia vas­taan. Mut­ta paljon hyvää asi­aa ja peri­aatet­ta hän oli valmis heit­tämään pois.

Ensik­sikin hän antoi ymmärtää, että 50 000 ihmistä oli tul­lut Espan­jaan ja voisi­vat siitä hetimiten kävel­lä rajan yli Ran­skaan ja sen jäl­keen kipaista yht­enä joukkona kohti Suomea. Hän ikään kuin uno­hti, että oli­vat yhä Afrikas­sa. Oli­vat kyl­lä osoit­ta­neet hyvää uin­ti­taitoa uimal­la rajan yli, mut­ta tuskin heistä monikaan pystyy jatka­maan uimal­la Euroop­paan. Tarvit­see passin, jos pyrkii laival­la tai lentokoneel­la, joten Suomen rajat eivät tain­neet olla välit­tömästi uhat­tuina. Sik­si he ovat jo palan­neet. Oli Rantaselta vain tarkoituk­sen­mukaista näin esit­tää. Jat­ka lukemista “Masen­ta­va show Mari Rantaselta”

Hyväosaisten alueiden lapsia huono-osaisten kouluihin?

Olen kir­joit­tanut koulushop­pailun estämis­es­tä ennenkin ja jopa vähän perus­teel­lisem­min. Päiv­itän tämän kir­joituk­sen silti, kos­ka asia on taas ajanko­htainen, kun Itä-Helsingis­sä koulu­jen oppi­la­saines­ta aio­taan tas­apain­ot­taa kul­jet­ta­mal­la oppi­lai­ta parem­pio­sais­ten alueil­ta huonom­pio­sais­ten alueille.

Kysymys asian kan­natet­tavu­ud­es­ta jakau­tuu kah­teen osaan: onko tämä oikein ja toimi­iko tämä. Hyp­pään yli vaikeam­man ensim­mäisen kysymyk­sen, kos­ka vas­tauk­seni jälkim­mäiseen on, ettei tämä keino toi­mi vaan pahen­taa seg­re­gaa­tio­ta, kun asi­aa tarkastel­laan vähänkin pidem­mäl­lä sihdillä.

Emme ole (vielä) Etelä-Korea, mut­ta meil­läkin lap­su­us on muut­tunut mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­samme yhä enem­män pitkäk­si karsin­takurssik­si joka määrää aikuisiän men­estyk­seen. Sik­si las­ten hyvä ope­tus on monille van­hem­mille asia, jon­ka hyväk­si he tekevät melkein mitä hyvän­sä. Jat­ka lukemista “Hyväo­sais­ten aluei­den lap­sia huono-osais­ten kouluihin?”