Kirjoitukseni Maahanmuuton vaikeat kysymykset sai vastaanoton, joka yllätti minut. Tekstiä on luettu yli 25 000 kertaa. Olen kuitenkin kirjoittanut samat asiat monta kertaa aiemminkin, viimeksi toukokuussa. Kirjoituksiin pääsee tästä ja tästä. Jokseenkin samaa olen kirjoittanut monta kertaa viimeisen 20 vuoden aikana. Laita blogin hakukenttää ”maahanmuutto” niin saat runsaasti osumia.
Olen pöllämystynyt tästä keskustelusta, jossa puheenvuoroihin asennoidutaan vain sen mukaan, onko kirjoittaja maahanmuuttajien puolella vai heitä vastaan, eikä muulla ole merkitystä. Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat vaikeita ja muuttuvat koko ajan vaikeammiksi. Järkevät pelisäännöt, ”yhteiskunnallinen insinööriosaaminen”, tulee koko ajan tärkeämmäksi.
Kirjoitin siitä, että sosiaaliturvan tulisi olla humanitäärisen maahanmuuttajien kohdalla erilainen kuin se on maassa pitkään asuvien kohdalla. Tarkoitan tällä humanitäärisin perustein oleskeluluvan saajia, en vastaanottokeskuksissa olevia, joiden hakemusta vasta käsitellään – heillähän on jo nyt erilainen sosiaaliturva – enkä myöskään työperäistä maahanmuuttoa.
Minun asenteeni yhteiskunnan sääntöihin on, että niiden pitää olla kunkin yksilön ja ryhmän kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Siksi eri asemassa olevia on kohdeltava eri tavalla ja samassa asemassa olevia samalla tavalla. On toinenkin tapa ajatella. Sen mukaan sääntöjen on oltava samanlaisia silloinkin kun tilanteet ovat erilaisia.
Meillä maahanmuuttajat rinnastetaan pitkäaikaistyöttömiin. Heidän pääasiallinen tulonsiirtonsa on työmarkkinatuki ja toimeentulotuki sekä tietysti myös asumistuki ja/tai ARA-asunto.
Maahanmuuttajien tilanne poikkeaa suomalaisista pitkäaikaistyöttömistä monella tavoin:
- Harva on tuonut mukanaan mitään mainittavaa omaisuutta, eli alkaen kodin irtaimistosta he lähtevät nollasta. Päin vastoin, monella on huomattava velka matkastaan Suomeen.
- He ovat suomalaisia pitkäaikaistyöttömiä työkykyisempiä ja työhaluisempia.
- Heille on yleensä tarjolla vain hyvin pienipalkkaista työtä, koska vaikka osaamista olisi, Suomessa kovin arvostettua muodollista, Suomessa hyväksyttävää tutkintotodistusta ei ole, ja koska heihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti.
- Moni on perustanut yrityksen tai tekee tosiasiallista palkkatyötä yrittäjästatuksella, esimerkiksi Wolt-kuskeina.
- Taloudelliset kannustimet vaikuttavat heidän työllistymiseensä pitkäaikaistyöttömiä enemmän.
- He kokevat suomalaisten ennakkoluulojen takia merkittävää syrjintää työhönotossa.
- Monen on perusteltua tehdä osa-aikatyötä osallistuakseen kotouttamiseen ja kielikoulutukseen.
Pelisäännöillä on suuri merkitys
Hyvänä osoituksen siitä, kuinka merkittävä asia työmarkkinoiden pelisäännöt ovat, on somalien työllisyys. Se on Suomessa surkea, mitä perussuomalaiset käyttävät todisteena rasistisille ennakkoluuloilleen. Kuitenkin Britanniassa ja Yhdysvalloissa somalien työllisyysaste on aivan hyvä.
Suomi on todella huono työllistämään maahanmuuttajia, mikä tulee meille hyvin kalliiksi. Näissä säännöissä on siis todella paljon korjattavaa.
Suomessa on fatalistinen käsitys, että pitkäaikaistyöttömät eivät työllistyy kuitenkaan, joten heidän osaltaan taloudellisilla kannustimilla ei ole merkitystä. Siksi pitkäaikaistyöttömien efektiivinen marginaalivero on jossain 70 ja sadan prosentin välissä. Jos he ovat ulosotossa, marginaalivero voi olla selvästi yli 100 prosenttia. En mene tähän sen enempää kuin totean, että iso osa ongelmaa on se, että meillä viimesijainen tuki, toimeentulotuki, takaa korkeamman tulotason kuin ensisijainen tuki, siis työmarkkinatuki ja asumistuki.
Hallitusohjelma vaikeuttaa tilannetta lisää
Hallitusohjelmassa ensisijaista tukea vähennetään erityisesti osa-aikatyöttömiltä merkittävästi. Helsingissä vuokralla asuvalta kaupassa osa-aikatyötä tekevältä kahden lapsen yksinhuoltajalta tuki pienenee liki 600 euroa kuussa. Toimeentulotuellehan hän tietysti joutuu, minkä jälkeen työtä kannattaa tehdä kuukaudessa vain 150 euron edestä. Eilen televisiossa Sanni Grahn-Laasonen myönsi, että hallituksen toimet lisäävät toimeentulotuen käyttöä aluksi, vaikka hallitusohjelman mukaan sen pitäisi puolittua. Kuin ihmeen kaupalla pitkäaikaistyöttömät menevätkin sitten töihin, vaikka siitä tehdään heille kannattamatonta.
Sipilän hallituksen aikana tehtyyn perustulokokeiluun kelpuutettiin vain työmarkkinatukea saavia – siis lähinnä pitkäaikaistyöttömiä. Heihin eivät taloudelliset kannustimet vaikuttaneet – paitsi joukkoon osuneisiin maahanmuuttajiin, joiden työllistymistä se edesauttoi selvästi. Vähän vahingossa saatiin siis tutkimustulos, jonka mukaan taloudellisilla kannustimille on huomattavasti suurempi vaikutus maahanmuuttajien työllistymiseen kuin pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen.
Kommenteissa moni on sanonut, että miksi järkeistettäisiin vain maahanmuuttajien sosiaaliturvaa eikä kaikkien. Sitä minäkin ihmettelen. Olen puhunut köyhien pitämisestä työttöminä ainakin 40 vuotta tuloksetta. Olen tullut vakuuttuneeksi, ettei tälle asialle ole tarkoitus tehdä mitään. En tiedä, miten hallitusohjelmaa on luettava, mutta jos sitä luetaan niin kuin se on kirjoitettu, pitkäaikaistyöttömien työllistymistä on tarkoitus merkittävästi vaikeuttaa elleivät he saa kokoaikatyötä. Joka ei kokopäivätyötä tee, sen ei pidä leipääkään syömän.
Alempi efektiivinen marginaalivero
Millä tavalla maahanmuuttajien sosiaaliturvan pitäisi sitten erota kantaväestöstä?
Efektiivisen marginaaliveron on oltava olennaisesti matalampi kuin pitkäaikaistyöttömien nykyinen 70 – 100 prosenttia. Koska se olisi näin ollen parempi, pitäisikö sen silloin alkaa alempaa? Ehkä pitäisi, mutta siitä taas pitäisi silloin eriyttää pois ne maahanmuuttajat, joilla ei ole edellytyksiä saada työtä. Perustulo sopisi tähän oikein hyvin, mutta silloin pitäisi eriyttää myös verotus.
Maahanmuuttajien työllistymistä tuetaan jo nyt 50 prosentin palkkatuella. (eräänlaista eriyttämistä sekin!) Erittäin tehokas keino syrjintää vastaan työhönotossa. Tämä toimisi vielä paremmin, jos siitä kerrottaisiin työnantajille.
Kotihoidon tuki
En tiedä, onko kotihoidon tuki ylipäänsäkään järkevä, mutta suomalaisen (äidin) osalta voi ajatella, että on oma asia valita huono menestys työmarkkinoilla ja tästä johtuva surkea eläke.
Maahanmuuttajan kohdalla kyse ei ole vain omasta asiasta vaan lasten sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Kieli opitaan varhaislapsuudessa, jos sen aikoo oppia kunnolla. Päivähoito on lasten kotouttamista.
Kaiken maahanmuuttajien sosiaaliturvan tulisi olla vastikkeellista siten, että ehtona on osallistuminen kotouttamispalveluihin.
Vapaakuukausia?
Koska mitään varallisuutta ei aluksi ole, olisi kohtuullista, että ansiotulot leikkaisivat sosiaaliturvaa vasta muutaman kuukauden viipeen jälkeen. Vaatteet, tuolit, pöydät ja kattilat pitäisi voida siinä välissä ostaa. Näitä vapaakuukausia kukin voisi käyttää vain kerran, jotta työttömyysjaksoista ei tulisi kannattavia. On otettava huomioon, että moni toimii tosiasiallisesti tai muodollisesti yrittäjinä, joten yhteensovituksen pitäisi perustua vain tuloihin, ei tehtyihin työtunteihin.
Minusta on huono ajatus keskittää maahanmuuttajat ARA-asuntoihin, joten maahanmuuttajien asumistuen pitäisi ainakin aluksi hyväksyä vähän korkeampia vuokria.
Tällainen maahanmuuttajien erityiskohtelu olisi tietysti väliaikaista, korkeintaan muutaman vuoden kestävää. Tarkoitus tietysti olisi, että heistä tulisi samanlaisia suomalaisia kuin muutkin ovat, mutta alkuun pitäisi päästä.
En ainakaan nopealla Googlettamisella löytänyt erityisesti maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvää palkkatukimallia (palkkatuethan itse asiassa muttuivat heinäkuun alusta). Ymmärsinkö asian jotenkin väärin vai enkö vain löytänyt oikeaa sivua? Palkkatuki on hieman haasteellinen hakusanana, sivuja on paljon!
Hyvä kysymys. Kirjoittaessani tätä löysin sivun, jonka mukaan maahanmuuttajuus on peruste palkkatuelle, mutta en löydä sitä sivua enää.
Olisiko kyse siitä, että uudistetussa palkkatuessa tuen taso ei enää määräydy työttömyyden keston mukaan ja siksi se soveltuu entistä paremmin myös maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen? Esim. https://kotoutuminen.fi/tyollisyyspolitiikan-kehittaminen
Peruste löytyy julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetusta laista, 7 luku 2 §, 1.1.2025 alkaen työvoimapalveluiden järjestämisestä annetusta laista 82 §. Maahanmuutto on vastaava palkkatuen peruste kuin nuori ikä (15-24), vanhempi ikä (yli 50), puuttuva toisen asteen tutkinto ja yli 6 kk työttömyys. Lisäksi pitää arvioida työttömyyden johtuvan ammatillisen osaamisen puutteista ja palkkatuella tuetun työn parantavan palkattavan ammatillista osaamista ja mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Tuo 50 % tuki ei kuitenkaan ole vain maahanmuuttajille vaan se on tuen määrä näiden kaikkien mainittujen ryhmien kohdalla.
Vaikea on kuvitella Suomeen sellaista sosiaaliturvajärjestelmää jossa pysyvästi Suomeen jäävät jätettäisiin ilman yhdenvertaista perustoimeentuloturvaa. Sen sijaan voisi ajatella että kannustettaisiin ihmisiä maksamalla jotain lisää vastineeksi siitä että he osallistuvat toimiin jotka edistävät heidän kotoutumistaan.
Sama pätee myös muiden perusturvaan, kannattaisi mieluummin palkita aktiivisuudesta kuin uhata leikkauksilla. Käytännössä se tarkoittaisi vaikka perustuloa jonka päälle olisi mahdollista saada jotain lisää jos osallistuu kotoutumista tai työllistymistä edistäviin toimiin. Ehkä myös kodinhoidontuki voitaisiin sitoa kotoutumiseen. Ainakin niin että se ei jatkuisi yhtä pitkään mikäli vanhempi ei kykene osoittamaan kotoutumiseen tarpeellista kielitaitoa. Toki silloin perheelle/lapsille olisi tarjottava valittavaksi päivähoitopaikka kodin ulkopuolelta. Lasten kotoutumiseen varmistaminen olisi myös painava peruste ja ainakin suomen (ruotsin) kielen taitoa voisi pitää oppivelvollisuuteen kuuluvana asiana myös alle kouluikäsille maahanmuuttajille.
Kun lähestytään asiaa positiivisuuden kautta, niin perustuslakikaan ei ole este!
Em. koskee sellaisenaan tietysti vain perusturvaa, muut turvat kuten ansiosidonnainen ja työeläkkeet ovat sitten asia erikseen.
Työperäisten maahanmuuttajien sosiaaliturvan osalta lisäisin kyllä reilusti työnantajien vastuuta. Hehän niitä maahanmuuttajia tarvitsevat joten eikö silloin olisi reiluakin että he myös kantavat enemmän vastuuta maahan houkuttelemiensa sosiaaliturvasta. Samallahan se olisi myös kannustin rekrytoida työttömiä suomalaisia ilman ylimääräistä vastuuta heidän sosiaaliturvastaan. Mieluummin niin kuin pelottelemalla työperäisiä maahanmuuttajia maasta karkotuksella jos he menettävät työnsä eivätkä työllisty heti uudelleen.
Artikkelin viimeiset virkkeet kuuluvat näin:
Tällainen maahanmuuttajien erityiskohtelu olisi tietysti väliaikaista, korkeintaan muutaman vuoden kestävää. Tarkoitus tietysti olisi, että heistä tulisi samanlaisia suomalaisia kuin muutkin ovat, mutta alkuun pitäisi päästä.
Koristit myös edellisessä kirjoituksessa että maahanmuuttajien sosiaaliturvan tulisi olla vastikkeellista jonka ehtona olisi osallistuminen kotouttamispalveluihin. Onko tälläistä muutosta koskaan ehdotettu ja jos on onko se kaatunut perustuslakiin?
Kannattaa myös ottaa huomioon se, että pääkaupunkiseudulla neljännes kaikista lapsista on vieraskielisiä, jolloin päiväkodissa saatetaan käyttää omaa äidinkieltä suomen sijasta, koska köyhemmillä alueilla vieraskielisten määrä nousee enemmistöksi ryhmässä. Jokin insentiivi pitäisi löytää siihen, miten vieraskieliset saadaan levittymään tasaisemmin Suomeen, jotta suomen kieli ei jää heiltä oppimatta.
Tämä nimimerkki helsinkiläisen näkökulma on erittäin tärkeä. En tiedä onko pääkaupunkiseudun kaupunkien kaupunginosien kohdalla erillistä tilastoa tuosta vieraskielisten osuudesta per kaupunginosa? Vantaalla ja Helsingissä luvut on todennäköisesti suuremmat erot kaupunginosien välillä. Espoossa jossa itse asun on kaupunginosien erot itse asiassa pienemmät. Espoossa asuu kuitenkin enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin Vantaalla
Espoon keskuksen sekä Suur-Leppävaaran vuokrakerrostaloalueet ovat Espoon maahanmuuttajakeskittymiä.
Näin kävisi, jos maailmassa olisi kaksi kieltä, suomi ja ulkomaankieli, mutta ulkomaankieliä on useita. Jos toisen kotikieli on urdu ja toisen somali, he joutuvat käyttämään suomea, joka on heidän ainoa yhteinen kielensä – ellei siis englanti ole.
Kyllä englanti on monen työ ja opiskeluperäisten maahanmuuttajien ns toinen kieli koska heitä ei velvoiteta suomenkielen opiskelua. Toki lapset joutuat oppimaan sitä koulussa. Juuri tuo kodinhoitotuki jonka nostit esille jonka halusivat raja pois maahanmuuttajilta on hyvä esimerkki siitä että se vaikeuttaisi integraatiota.
Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset velvoitetaan opiskelemaan suomea jossa vaiheessa. Suomenkielen opetuksen järjestäminen on itse asiassa hajautettu kahden ministeriön vastuulle jotka ovat TEM ja STM. Juuri tämän takia Suomeen on muodostunut ns korkeastikoulutettujen ekspattien yhteisö jotka käyttävät kodin ulkopuolella pääasiassa englantia.
Kirjoitat terävästi
Kuitenkin Britanniassa ja Yhdysvalloissa somalien työllisyysaste on aivan hyvä.
Suomi on todella huono työllistämään maahanmuuttajia, mikä tulee meille hyvin kalliiksi.
Yritin löytää tilastoja somalien työllisyysasteesta Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniasss, mutten osannut. Onko todellakin niin, että muualla somalien työllistyminen on onnistunut niin hyvin, ettei heidän työllisyysasteensa eroa muun väestö työllisyysasteesta?
Onko Ruotsi onnistunut paremmin kuin Suomi?
Ruotsi ei ole onnistunut erityisen hyvin.
Yhdysvalloissa tuettua elämää on tarjolla hyvin rajoitetusti. Hämärä muistikuva jostain dokumentti ohjelmasta, että 8kk sopeutusohjelman jälkeen on pärjättävä omillaan. tekee ihmeitä motivaatiolle, kun seuraava ruokailu on kiinni siitä onnistuuko hankkimaan rahaa. Mutta ei sekään ihmeitä tee. Moderni läntinen yhteiskunta on siitä hankala, että työllistymiseen tarvitaan taitoja, joita harvalla pakolaisella on. Wikipediasta
”Many Somali refugees in the US have experienced difficulties accessing the labour market. According to the 2010 census, 47% of Somalis in Minnesota were employed, 13% unemployed and 40% were economically inactive. By comparison, the unemployment amongst the state’s overall foreign-born population was 6%.”
Toi tietty paljon paremmin kuin vaikka lontoossa, mutta vaikea tuota on menestykseksi kutsua
Mikä on lähteesi somalien erinomaiseen työllisyyteen muualla?
” According to Trust for London, at 37 per cent in 2015–2016, Somalia is the only country of birth for London residents where male worklessness (the proportion of the working-age population who are unemployed or economically inactive) is above 30 per cent. Female worklessness for those born in Somalia was 71 per cent.”
Wikipedia:Somalis in UK
Kyllä, taisin esittää Britannian somalien työllisyystilanteen aivan liian positiivisena, erityisesti naisten osalta. Tuo miesten 63 prosentin työllisyysaste on olennaisesti korkeampi kuin Suomessa. Vuonna 2016 Somalimiesten työllisyys oli Suomessa 27 ja naisten 17 eli paljon enemmän kuin Britanniassa 63% ja 29 %. Britannian on siis onnistunut paljon paremmin. Somalien työllisyys on sen jälkeen noussut ja niin on varmaan Britanniassakin. Suomessa vuonna 2021 somalimiesten työllisyysaste oli 46 % ja naisten 35 %.
Kun ihmetellään maahanmuuttajien työllisyysastetta, niin ei kannata jättää huomiotta sitä kuinka suomalaiset työnantajat suhtautuvat maahanmuuttajien työhakemuksiin. Siitä voisi päätellä jopa että suhtautuminen on samanlaista läpi koko rekrytointiprosessin, mikä ei varmastikaan lisää maahanmuuttajien, varsinkaan somalien, mahdollisuuksia työllistyä.
https://yle.fi/a/3-11023468
Itse asiassa tuo Jalosen esittämät luvut somaleiden työllisyydestä koski vain Lontoossa asuvia somaleita. Trust for London on Lontoon työllisyyspalvelut.
> Kirjoitukseni Maahanmuuton vaikeat kysymykset sai vastaanoton, joka yllätti minut. Tekstiä on luettu yli 25 000 kertaa.
Uskon että suuri osa uusista lukijoista on ollut perussuomalaisia, tai henkilöitä jotka eivät ole olleet erityisen tyytyväisiä vihreiden tapaan suhtautua maahanmuttopolitiikkaan. Itse asiassa minäkin löysin tuon kirjoituksen niin, että törmäsin ensin toiseen kirjoitukseen, jossa ihmeteltiin sitä, mitä Soininvaara on nyt mennyt kirjoittamaan. Moni on varmasti käynyt katsomassa tuollaisten jakojen myötä.
Moni perussuomalainen on varmaankin naureskellut, ja tuntenut lähes lukevansa perussuomalaisten puolueohjemaa. Se että liitit perussuomalaiset heti kirjoituksen alussa ”erottamattomasti rasismiin”, ei ehkä häirinnyt tunnelmaa, koska perussuomalaiset ovat niin tottuneet tuohon. Ehkä kyse on samasta ilmiöstä kuin Ruotsissa ja Tanskassa, missä muut puolueet ovat hiljalleen lipuneet ”populistien” suuntaan omassa maahanmuuttopolitiikassaan. Katsotko että olisit itse muuttunut hieman perussuomalaisten viitoittamaan suuntaan (ilman rasismia tietenkin), vaikka sanotkin myös, että olet ”kirjoittanut samat asiat monta kertaa aiemminkin”?
Perussuomalaiset ovat tosiaan kaapanneet maahanmuuttokeskustelun itselleen, öyhöttämällä, maalittamalla ja uhkailemalla muita. Sitten ovat luoneet kaikista muista jotain ”rajat auki” mielipiteisiä olkiukkoja. Olkiukko ei tietenkään pidä paikkaansa, eikä ”rajat auki” kannata kuin hyvin marginaalinen ryhmä vihervasemmistonkaan sisällä.
Useimmat kyllä kannattavat nykymallin uudistamista, sillä se on ongelmallinen moninkin eri tavoin, joita Soininvaara on hyvin useissa kirjoituksissa kuvannutkin.
”Miksei kukaan muu puhu maahanmuutosta?” Kysyy perussuomalainen kun on ensin haukkunut maahanmuuttajat kaikin mahdollisin slurrein sekä maalittanut ja laittanut uhkauksia niille jotka eivät ole 100% samaa mieltä hänen kanssaan.
Perussuomalaiset ovat kyllä (kansanedustajien tasolla) öyhöttäneet, mutta maalittaminen ja uhkailu taitavat olla vähän niin ja näin. Termiä ”rajat auki” on käytetty, mutta en tiedä ovatko perussuomaliset tosissaan väittäneet, että joku muu puolue haluaa oikeasti avata rajat siinä mielessä, että kuka tahansa voisi kävellä sisään. Tuo olisi olkiukko. Toisaalta sanonnat ”rajat kiinni” ja ”rajat auki” luonnehtivat aika hyvin (tietenkin molemmat liioitellen) perussuomalaisten ja joidenkin muiden puolueiden eroa, joten nuo ovat ihan käyttökelpoisia lyhyitä (kärjistäviä mutta ymmärrettäviä) ilmauksia, joilla noihin kahteen laitaan voi viitata.
Perussuomalaiset eivät myöskään ole ainoa puolue, joka puhuu maahanmuutosta, eikä heidän ajamansa linja ole ainoa linja, josta keskustellaan (eli eivät ole tuossa mielessä kaapanneet keskustelua).
Voi kai sanoa, että monet muut puolueet ovat tulleet lähemäs perussuomalaisten politiikkaa, kun ovat alkaneet puhua maahanmuuttopolitiikan korjaamistarpeista (oletettavasti perussuomalaisten haluamaan suuntaan). Prosessia voi hidastaa se, kun pitäisi tunnustaa olevansa joissain asiassa samaa mieltä (jo demonisoitujen?) perussuomalaisten kanssa.
Kun kuvaat perussuomalaiset uhkailemassa kaikkia, jotka eivät ole 100% samaa mieltä, taidat vähän liioitella. On käytetty kovaa kieltä ja liioiteltu molempiin suuntiin. Perussuomalaiset taitavat saada kuraa päälleen yhtä paljon kuin toisten päälle heittävät. Minun kantani on se, että mustamaalailusta, järjettömästä haukkumisesta, ja tilanteen polarisoinnista olisi hyvä luopua molemmin puolin. Minne on kadonnut valistusajan kolmisatavuotinen perinne, jossa yritetään keskustella järkevästi ja kohteliaasti, kaikkia mielipiteitä kuunnelleen, ja tilaa toista mieltä olevillekin antaen. Itse asiassa perussuomalaisten vastustajat ovat tässä suhteessa huonompia kuin perussuomalaiset. Natsi- ja rasistikortit tuntevat lentävän kevyemmin kuin vastaavat toiseen suuntaan.
Joskus mietin, kuinka reilua Ruotsia on syyttää epäonnistumisista maahanmuuttopolitiikassaan. Todennäköisesti Ruotsissa on keksitty kaikki mahdolliset tavat kotouttaa ja tukea maahanmuuttajia.
Olisiko jossain vaiheessa ollut poliittisesti mahdollista tehdä parempia päätöksiä?
Onko Ruotsin opetus loppujen lopuksi se, että ainoa keino vähentää maahanmuuton ongelmia on rajoittaa maahanmuuton määrä sellaiselle tasolle, minkä yhteiskunta kestää.
Yhdysvallat teki juuri näin 1920-luvulla ja rajoitti maahanmuuttoa 1960-luvulle asti. Luultavasti tämän takia Yhdysvalloista tuli sulatusuuni: tulijoiden oli sopeuduttava.
Nimimerkki Kaukolle kommenttina että Yhdysvallat asetti 1920-luvulla maanosa kohtaiset kiintiö siten että Aasia suljettiin kokonaan pois. Eurooppa jaetaan kolmeen osaan Itä, Länsi- ja Etelä-Eurooppa joiden kohdalla pistetiin omat kiintiö ja kriteerit. Yhdysvallat suosi tällä kiintiöllä skandinaaveja, germaaneja ja anglosakseja. Miksi sitten 1960-luvulla tämä kiintiö purettiin? Työvoimapulan takia. Silloin ymmärrettiin poliittisista syistä että Aasiasta on saatava työvoimaa koska Neuvostoliiton vaikutusta ja kommunismin leviämist haluttiin estää Kylmän sodan asetelmissa.
”Yhdysvallat teki juuri näin 1920-luvulla ja rajoitti maahanmuuttoa 1960-luvulle asti. Luultavasti tämän takia Yhdysvalloista tuli sulatusuuni: tulijoiden oli sopeuduttava.”
1) Maahanmuuttoa rajoitettiin siksi, että maahan ei haluttu rodullisesti huonompia aineksia Etelä- ja Itä-Euroopasta. Koski juutalaisia erityisesti, mutta muutkin ei ihan tarpeeksi arjalaiset kansallisuudet haluttiin pitää ulkopuolella.
2) Yksi merkittävä seuraus tästä politiikasta oli, että Itä-Euroopan juutalaisilla ei käytännössä ollut mitään paikkaa, mihin paeta kolmekymmentäluvulla, kun tilanne alkoi kehittyä kohti kansanmurhaa.
3) Tulijat sopeutuvat edelleen, vaikka enää ei vaadita vaaleaa ihoa ja länsimaalaista kansallisuutta. Jotain Yhdysvallat tekee oikein, mutta 20-luvun rasismi tuskin on se, mikä kannattaa kopioida.
Nimimerkki Nimi… kommentiin kohtaan 1. että Yhdysvallat rajoitti 1920-luvulla maahanmuuttoa Itä-Euroopasta. Historiallisena huomiona että suomalaiset kuuluivat tuohon Itä-Euroopan kategoriaan ja Skandivianmaat taas Länsi-Euroopan kategoriaan. Suomalaisten maahanmuutto Yhdysvaltoihin 1920-luvulla käytännössä loppui. Poikkeuksena oli suomenruotsalaiset jotka pystyivät kiertämään tuota Itä-Euroopan kategoriaa heidä äidinkielensä takia sanomalla että he ovat ruotsalaisia (riikinruotsalaisia) jotta Yhdysvaltain maahanmuuttoviranomaiset päästäisivät maahan. Kanada teki tosin poikkeuksen ja salli etelä- ja itäeurooppalaisten maahantulon josta moni sitten myöhemmin ylitti Yhdysvaltain ja Kanadan rajan kun he olivat asuneet Kanadassa sallitun ajan
yksi kummalinen kommentti.
teoriassa ei saisi syrjiä ja tehdä eriarvoisia järjestelmiä, mutta on yksi merkittävä poikkeus. se on maan kansalaisuus. jos esim. joku on turistina toisessa maassa, niin turistilla on eri oikeidet ja velvollisuudet, tuntuu ehkä selkeältä. mutta vastaava pätee myös oleskelulupiin, työlupiin, opiskeluun, pakolaisuuteen ja ym. vasta sitten kun kansalaisuus on saatu niin voidaan alkaa argumentoimaan tasavertaisilla järjestelmällä.
eli ei-kansalaisia voi kohdella eri tavalla kuin kansalaisia. tämä ei sitten suoranaisesti tarkoita huonommin, vaikka siihenkin on mahdollisuus.
(kaksois-kansalaisuudelle voi sanoa vastaavaa vähän eri tavalla).
Kansalaisuuteen voisi tosiaan sitoa enemmän oikeuksia kuin on tällä hetkellä tehty. Saattaa kuitenkin edellyttää muutoksia perustuslakiimme. Ja sitten on vielä se, mitä on sovittu EU-kansalaisten oikeuksista jäsenmaissa.
Tuo on ihan totta. Kansalaisuuden ja sen tuomat edut saa joko syntyältään tai se pitää ansaita asumalla riittävän kauan ja todistamalla että haluaa sitoutua olemaan osa yhteiskuntaa.
Jos ajatellaan sosiaaliturvaa ja muita etuja niin mielestäni on ihan oikein että kansalaisilla ne voi ja kuuluukin olla parempia, koska kansalaiselle ei voi sanoa että ”lähde takaisin kotimaahasi”. Suomen kansalaiselle Suomi on kotimaa eikä mikään muu.
Eli jos esim työttömyysturvaa aletaan rajusti leikata, niin mielestäni kansalaisille pitää olla paremmat turvaverkot ja palvelut kuin maahan äsken tulleille, oli sitten kyse työperäisistä maahanmuuttajista tai humanitäärisistä syistä tulleille.
Valtiota voisi ajatella klubina tai jopa osakeyhtiönä, jonka omistajajäseniä kansalaiset ovat. Tällöin vaikuttaisi erikoiselta, että jäseneksi pääsisi tuomatta mukanaan mitään arvokasta. Niinpä yksityiselle pääomalle kumartava ekonomistikunta viimeiseen asti välttää tällaista tarkastelua. Kun omaisuutta ei kirjata, se on helpompi kavaltaa.
Yhdysvallat kuitenkin päätti rajoittaa maahanmuuttoa ihan demokratian pelisäännöillä 1920-luvulla, koska enemmistö halusi rajoittaa maahanmuuttoa.
Ei kukaan voinut aavistaa 1920-luvulla, mitä 1930-luvulla tapahtuisi. Iloisen 1920-luvun nousukauden aikana ei tiedetty 1930-luvun lamasta, jolloin Yhdysvalloissa miljoonat joutuivat työttömyyteen ja köyhyyteen.
Emmehän mekään osanneet aavistaa 2019, että Uusimaa suljetaan keväällä 2020.
Toisinaan kumnastellaan, miksi saksalaiset äänestivät natseja. Paljon vähemmän kysellään, mitä vaihtoehtoja Saksan äänestäjillä oli 1932.
Saksan vanhat puolueet vastasivat suunnilleen Suomen kokoomusta, demareita ja maalaisliittoa. Nämä puolueet olivat vieneet Saksan ensimmäiseen maailmansotaan ja ajaneet masn syvään lamaan 1930-luvun alussa.
Näihinkö puolueisiin olisi edelleen pitänyt luottaa, vaikka ne olivat tuoneet tavalliselle äänestäjälle pelkkää kurjuutta ja kuolemaa?
Vasemmalla laidalla äänestäjä saattoi valita kommunistit, oikealla natsit. Neuvostoliiton tilanne tunnettiin aika hyvin, eikä se houkuttanut kaikkia. Jäljelle jäivät natsit, jotka eivät olleet päässeet vielä valtaan missään, olivat kirjoittamaton lehti.
Se mikä ajoi Weimarin Tasavallan kurjuuteen olivat sotakorvaukset 1. maailmansodasta, vaikka Saksa ei edes aloittanut sotaa, mutta piti vain maksaa. Natsit valtaan päästyään lopettivat niiden maksamisen ja talous sai liikkumavaraa. Muista puolueista koottu hallitus olisi voinut kanssa tehdä niin mutta sitä vaan ei tapahtunut.
Nimimerkki Kaukolle kommenttina että eivät Saksan ns vanhat puolueet vieneet Saksaa ensimmäiseen maailmansotaan sen teki Saksan keisari ja Preussin asevoimien kenraalit. Kysessä oli pitkä 1900-luvulla kestänyt asevarustelu. Eivät nuo vanhat puolueet ajaneet Saksaa lamaan 1930-luvulla vaan laman syy oli Wall Streetin romahtus 1929 ja Yhdysvalloissa säädetty suojatullit lait jotka rajoittivat ulkomaankauppaa.
Nimenomaan. Saksan keisarikunta oli epäparlamentaarinen monarkia, jossa valtakunnankansleri, virkakunta ja sotavoimat olivat vastuussa keisarille, eivät valtiopäiville. Parlamentarismiin siirryttiin vasta juuri ennen romahdusta: https://en.wikipedia.org/wiki/German_constitutional_reforms_of_October_1918
En tiedä, onko tämä oikea paikka käydä keskustelua Saksan 1900-luvun historiasta, mutta eikö Saksan vanhoissa valtapuolueissa ollut mitään vikaa?
Kun tarkastelee tilannetta tavallisen äänestäjän nälökulmasta 1932, niin hän todennäköisesti tunsi jonkun, joka oli kuollut sodassa, menettänyt kaiken 1923 hyperinflaatiossa tai 1930-luvun lamassa.
Olisiko hänen edelleen pitänyt äänestää niitä puolueita, jotka hänen näkökulmastaan olivat vain kurjuutta tuoneet? Ei hän nähnyt muuta kuin silloisen tilanteen ja menneisyyden.
Tulevaisuuttahan ei vielä ollut.
Nimimerkki Kaukolle kommenttina että Keisarillisen Saksan suurin puolue ensimnmäisen maailmansodan aattona oli Saksan sosiaalidemokraattinen puolue joka on nykyinen kansleri puolue. Saksan kansallissosialistinen työnväenpuolue oli kahden ns vanhan puolueen yhteen liittymä. Olen aiemmin avannut hiukan Saksan 1920-luvun ja 1900-luvun alun poliittista systeemia . Samoin nimimerkki Nimi…
Eikö isoin ongelma tässä ole se, että yhdenkin euron tuloja rasittaa nolla prosenttia veroja ja 25% eläkevakuutusmaksuja?
Niin kauan kuin eläkevakuutusmaksuja ei muuteta jollain tapaa progressiiviseksi, ei ”halpa” työnteko ole mahdollista.
Toinen vaihtoehto on tietysti verovaroin kompensoida tuo eläkevakuutusmaksu, mutta siitähän tulee aivan liian suuri numero budjettiin.
Käytännössähän vakkutusmaksun maksaja saa siitä mitään itselleen vasta sitten, kun eläke ylittää takuueläkkeen. Ja siitä vähän eteenpäin sitten eläkemaksun ”marginaali” on lähellä sataa.
Jos ja kun ajateltaisiin, että kaikki saavat takuueläkkeen, riippumatta siitä ovatko tehneet työtä, niin työeläkkeen voisi laskea nostavan tuota takuueläkettä heti ensimmäisestä maksetusta eurosta. Ei siis niinkuin nykyään, että ensiksi maksat 100k€, jotta pääset samaan mitä saisit kokonaan ilman työntekoa ja vasta sitten alat saamaan murusia sen päälle.
Työttömyysturvassakin valtio maksaa kassoille peruspäivärahan ja kassa kattaa maksuillaan vain ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan erotuksen, ainakin teoriassa, jos olen ymmärtänyt oikein?
Toke kirjoitti:
”Eikö isoin ongelma tässä ole se, että yhdenkin euron tuloja rasittaa nolla prosenttia veroja ja 25% eläkevakuutusmaksuja?”
Ei ole noin. Eläkevakuutusmaksuja ei Suomessa ihan pienimmistä tuloista lakisääteisesti mene, ellei työnantaja vapaaehtoisesti halua maksaa euronkin tuloista jo työeläkemaksuja. Eläkemaksujen maksamisvelvollisuus alkaa lain mukaan vuoden 2024 hintatasossa 68,57 €/kk tuloista. Eläkemaksuissa on tässä mielessä pieni progressio alussa. Tosin vastaavasti eläkettä ei sitten kerry, jos ei maksuakaan makseta. Näillä alarajoilla on rajattu palkanmaksuun liittyviä hallintokuluja ihan pienimpien tulojen osalta.
Jos palkkaa kotiinsa siivoojan niin, että tämä tekee esim. 4 tuntia töitä kuukaudessa tuntipalkalla 15 €/tunti + verottomat matkakulut, ei tarvitse välttämättä tällaisesta palkkatyöstä maksaa eläkemaksuja. Se on työllistäjälle iso etu verrattuna siihen, jos hankkisi siivoojan firman kautta ja maksaisi 25,5 %:n ALVin vielä tavallaan kaikista työnantajakuluistakin (jotka ovat kokonaishinnassa mukana). Kotitalousvähennystäkin leikataan vuoden 2025 alusta.
Varmaan ehkä kuitenkin pystyt ymmärtämään sen, että kansallisella tasolla sillä, että joku maksaa jollekin liksaa alle 70€/kk, ei ole mitään merkitystä?
Faktatietoa ansiosidonnaisen rahoittamisesta pitää etsiä Archivesta, joska TYJ on onnistunut hukkaamaan omat sivunsa:
https://web.archive.org/web/20230930190454/https://www.tyj.fi/faktaa-ansioturvasta/
”Kassan jäsenet ja työnantajat rahoittavat ansiopäivärahan ansiosidonnaisen osan kokonaisuudessaan
Valtio rahoittaa ansioturvasta peruspäivähaa tai työmarkkinatukea vastaavan määrän.”
”Palkansaajien työttömyyskassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa rahoitetaan jäsenmaksuilla.
Valtio tai kassaan kuulumattomat henkilöt eivät osallistu päivärahan ansiosidonnaisen osan rahoittamiseen lainkaan.”
”Kassaan kuulumattomien on myös maksettava työttömyysvakuutusmaksu. Tällä maksulla ei kuitenkaan rahoiteta ansioturvaa, vaan perusturvaa.
Kelalle maksetaan vuosittain yli 200 miljoonaa työttömyysvakuutusmaksuja. Tämä tarkoittaa, että peruspäiväraha rahoitetaan tällä hetkellä kokonaisuudessaan vakuutusmaksuilla.”
”Työttömyysvakutuusmaksulla rahoitetaan ansiopäivärahan ja peruspäivärahan lisäksi eläkkeitä, aikuiskoulutusta ja palkkaturvaa.
Eläkkeiden rahoitus johtuu siitä, että työttömyys- ja aikuiskoulutusaika huomioidaan eläkkeissä, vaikka työtön tai opiskelija ei maksa etuudestaan eläkemaksuja. Aikuiskoulutukseen menevällä rahoituksella tuetaan aikuisten ammatillista kehittymistä. Palkkaturvana taas korvataan työntekijälle palkkasaatavia silloin, kun työnantaja on maksukyvytön.”
Tarviiko ehkä lisätä tietoa?
Sillä ei ole merkitystä, kumman rahaksi kutsutan sitä rahaa, joka lähtee työnantajna tililtä palkkakustannuksina mutta päätyy valtiolle tai työttömyyskassalle. Olennaista on, että myös kassankuulumattoman palkasta menee rahaa työttömyysvakuutukseen, vakka palkansaaja ei ole vakuutettu. Jos tätä ei olisi, työnantaja tietysti maksaisi saman summan palkansaajalle, eli hän saisi vakuutusmaksun verran suurempaa palkkaa. Tämä olisi mahdotonta, koska työttömyyden riski on toisilla suurempi kuin toisilla , joten yksinkertaisinta on liittää vakuutetuiksi kaikki, joiden palkan perusteella maksetaan vakuutusmaksu.
Toke kirjoitti:
”Työttömyysturvassakin valtio maksaa kassoille peruspäivärahan ja kassa kattaa maksuillaan vain ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan erotuksen, ainakin teoriassa, jos olen ymmärtänyt oikein?”
Ei ole noin. Peruspäivärahaa vastaavan määrä rahoitetaan lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla, jotka peritään työnantajilta ja kaikilta palkansaajilta suoraan palkasta, ovat nämä sitten kassan jäseniä tai eivät. Ansiosidonnainen osuus rahoitetaan lähinnä lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla myöskin. Työttömyysvakuutusmaksua maksavat sekä kassojen jäsenet että niihin kuulumattomat täsmälleen samoilla prosenteilla. Työttömyyskassojen omarahoitusosuus oli ainakin takavuosina tilastojen mukaan vain noin 5,5 %. Työttömyyskassat maksavat jäsenmaksuillaan lähinnä kassan itsensä hallintokulut, kun taas työttömyyskorvaukset rahoitetaan lähinnä lakisääteisillä palkanmaksun yhteydessä perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla.
Pakollisia palkasta perittäviä maksuja kutsutaan veroiksi.
a:
”Sillä ei ole merkitystä, kumman rahaksi kutsutan sitä rahaa, joka lähtee työnantajna tililtä palkkakustannuksina mutta päätyy valtiolle tai työttömyyskassalle. Olennaista on, että myös kassankuulumattoman palkasta menee rahaa työttömyysvakuutukseen, vakka palkansaaja ei ole vakuutettu. Jos tätä ei olisi, työnantaja tietysti maksaisi saman summan palkansaajalle, eli hän saisi vakuutusmaksun verran suurempaa palkkaa. Tämä olisi mahdotonta, koska työttömyyden riski on toisilla suurempi kuin toisilla , joten yksinkertaisinta on liittää vakuutetuiksi kaikki, joiden palkan perusteella maksetaan vakuutusmaksu.”
Kärpäsen sijasta kandee keskittyä härkäseen.
Jos siis vaikka tarkistaisit sen työttömyysvakuutusmaksun prossan ja sitten eläkemaksun kokonaisprossan?
Ode:
”Pakollisia palkasta perittäviä maksuja kutsutaan veroiksi.”
Paitsi kun usein ja yleensä ei kutsuta.
Niitä voidaan kutsua ”veronkaltaisiksi”.
Oikeiston ”töntekeminenainakannattavaksi”-kampanjassa keskitytään lähinnä valtion ansiotuloverotukseen, joka pieni sivuasia todellisuudessa niiden kohdalla, joilla voi olla vaikeuksia työllistyä. Eli ihan silkkaa sumutusta.
KV-tutkimuksista voi havaita, että Suomessa, kun otetaan kaikki huomioon, veronkaltaiset maksut olivat ennen nykyhallitusta yhtä suuri osa tuloista desiileillä 2.-9.. Nykyhallituksen muutokset ovat siis johtaneet siihen, että pienituloisten kokonaisveroprossa on nyt siis isotuloisia isompi. Kuitenkin jaksetaan jauhaa jostain marginaaliprosentista, jonka todellista merkitystä epäilen vahvasti.
Jos joku haluu tehdä töitä, ei siinä marginaaleja tuijoteta. Jos joku ei halua tehdä töitä, niin ihan sama homma. Mistä saadaan se ryhmä homo economicuksia, joka suunnittelee elämänsä tunnit excelillä ja euroilla?
Veroiksi kutsutaan niitä, jotka lasketaan mukaan Suomen kokonaisveroasteeksi.
Jep.
Tuossa on siis se ongelma, että yleensä eläkevakuutusmaksua ei lasketa tuohon.
Kun se on kuitenkin se elefantti lasikaupassa.
Kun tarkastelee kv-tutkimusta, jossa se on laskettu mukaan, tilannekuva on huimasti eri, mitä Suomessa keskustelevilla suomalaisilla.
Tuolta:
https://wid.world/wp-content/uploads/2020/10/BCG2021Appendix.pdf
kandee kaivaa sivut 74 & 75 antaa hyvän kuvan, kun eläkemaksua ei lasketa mukaan. Ja sitten 77 & 78.