HUS:n talousongelmat oli helppo ennustaa, kun näki Uudenmaan erillisratkaisun rakenteen. Kun valtio antaa rahat hyvinvointialueille, nämä ottavat itselleen sen mitä tarvitsevat ja antavat HUS:lle mitä jää. Oli helppo ennustaa, että hyvinvointialueet säästävät HUS:n menoissa, ja niin on tapahtunutkin.
On sanottu, että Uudenmaan erillisratkaisu pitäisi purkaa ja tehdä Uudestamaasta (1,7 miljoonaa asukasta) samanlainen kuin muista hyvinvointialueitta, esimerkiksi Keski-Pohjanmaasta (68 000 asukasta).Näin päästäisiin osaoptimoinnista.
Uusimaa on liian suuri yhdestä pisteestä johdettavaksi
Jos kaikki päätöksenteko olisi aina optimaalista, kannattaisi koko maan yhdistää yhdeksi alueeksi, mutta kaikki päätöksenteko ei ole aina optimaalista. Uusimaa olisi kertakaikkisesti liian suuri alue hallittavaksi yhdestä pisteestä. Mikä sopii ehkä Keski-Pohjanmaalle ei sovi Uudellemaalle.
Aloitetaan siitä maakuntavaltuustosta. Jos se valittaisiin yhtenä vaalipiirinä, Helsinki ja Espoo miehittäisivät valtuustot, koska muiden alueiden paikallisia poliitikkoja tunnettaisiin vain paikallisesti. Toisaalta puolueet joutuisivat asettamaan ehdokkaiksi julkkispoliitikkoja, siis lähinnä kansanedustajia, koska muita ei tunnettaisi koko Uudellamaalla. Sekään ei olisi hyvä.
Varmaankin vaadittaisiin Uudenmaan jakamista vaalipiireiksi. Sen seurauksena saataisiin alueellisesti tasapainoisempi valtuusto, mutta valtuutettujen mandaattina olisi oman alueen edun ajaminen vaikka sitten kokonaisuuden edun kustannuksella. Osaoptimointi tulisi takaisin.
Nämä luottamushenkilöorganisaatioiden ongelmat olisivat murheista pienimpiä, koska noin jättimäistä organisaatiota poliitikot eivät pystyisi hallitsemaan. Pitäisi siis katoa, miten toimisi virkamiesorganisaatio. Se toimisi huonosti, koska kokemusperäisesti isot hierarkkiset organisaatiot ovat tehottomia.
Eikä tämä muualla maassa sovellettu malli myöskään ole näyttänyt kovin hyvältä. Oireellista on, että kun verrataan sote-menoja ennen ja jälkeen uudistuksen, Helsingin menojen kasvu on ollut koko maan ylivoimaisesti pienin. Helsingissä kun jatkettiin pääosin vanhalla organisaatiolla.
Jos olisi mahdollista luopua virkamiesorganisaation kummallisuuksista sekä yhtiöittää ja nettobudjetoida toimintoja ja soveltaa raha seuraa potilasta -mallia, isompikin organisaatio voisi toimia, mutta mahdollisessa maailmassa se ei voisi.
Palkkojen harmonisointi
Tulisi ilmeisesti taas myös onneton palkkojen harmonisointi, joka on todellinen symboli työmarkkinapolitiikan typeryydelle. Kannatan hoitoalojen palkkojen nostamista, mutta harmonisointi on mahdollisimman huono tapa toteuttaa sitä, koska sen tavoite on täysin väärä. Minusta on oikein maksaa korkeampia palkkoja siellä, missä asuminen on kalliimpaa, mutta harmonisoinnin tavoite on toinen.
Sanoin ”ilmeisesti”, koska en tiedä miten lakia oikein tulkitaan. Jouduin twitter-keskusteluun erään merkittävän hoitoalan edustajan kanssa, joka vaati työvoimapulaan vedoten palkkojen nostamista siellä, missä on suurin työvoimapula. Sanon, että palkkojen harmonisointi valitettavasti estää tämän, mihin hän vastasi, että harmonisointi oli voimassa vain yhden päivän, 1.1.2023. (Näitä sanoja hän ei käyttänyt, mutta sitä se loogisesti tarkoitti.) Sen jälkeen palkkoja saa hänen mukaansa taas korottaa ilman että korotus koskee kaikkia. Kuten olen monta kertaa sanonut, ihminen ei voi oppia ymmärtämään juristia, ei ainakaan työmarkkinajuristia.
Kaikkea ei kannata panna taas sekaisin
Sote-uudistus oli valtava mullistus, jossa kaikki meni sekaisin ja tehottomuus kasvoi, ainakin menot kasvoivat. Sitä en tekisi Uudellamaalla uudestaan. En siksikään, koska luulen, että muuallakin maassa joudutaan sote-rakenteita vielä korjaamaan. Jos Uusimaa joutuu mukautuman muun maan malliin, se kannattaa tehdä vasta kun se muun maan malli on valmis.
HUS:n asemaa muuttaisin kuitenkin. Ensiksikin valtio tulisi antaa HUS:lle suoraan rahaa tutkimukseen. HUS:n lääketieteellisestä tutkimuksesta hyötyy koko maa tai oikeastaan koko maailma. On epärealistista ajatella, että Uudenmaan hyvinvointialueet heikentävät omia palveluksiaan tukeakseen HUS:n tutkimustoimintaa.
Palauttaisin raha seuraa potilasta mallin HUS:n rahoituksessa, kuitenkin niin, että lasku sisältäisi vain muuttuvat kustannukset, Kiinteät maksettaisiin kuten nytkin. Katso lisää tästä. Näin HUS pystyisi edes vähän vastaamaan kysyntään ja hyvinvointialueille tulisi kannustin välttää lähetteitä. HUS:lla oli melkoinen ongelma, kun se ei saanut lähetetyksi hoidettuja potilaita jatkohoitoon perusterveydenhuollon puolelle. Kummasti se alkoi toimia, kun asetettiin sakko potilaiden turhalle makuuttamiselle keskussairaalassa.
Pitäisi olla myös yksityiselle terveydenhuollolle maksullista lähettää potilaita – usein turhaan – hoidettavaksi ja tutkittavaksi erikoissairaanhoitoon.
Seuraavissa osioissa käsittelen tuottavan omaisuuden myynnin typeryyttä ja häiriökysyntää.
Miten Viron retki sujui? Olen vähän pohtinut lähteä sähköpyöräilemään sinne.
Sähköfillarin suhteellinen hyöty on Virossa pienempi kuin Suomessa. Maa on kuin Suomen kansallislaulusta: ei laaksoa ei kukkulaa.
Minulla matka meni takaisin tulon osalta vähän pieleen. En ollut tajunnut, että Virossa vietettiin juhannusaattoa sunnuntaina. En saanut mistään puolimatkasta hotellia ja jouduin tulemaan bussilla takaisin.
Matkasta olisi nauttinut enemmän, jos ei olisi ollut määränpäätä niin kaukana. Olisi voinut valita reittejä vapaammin ja enemmän mutkitellen. Viron maaseutu on paikoin tylsää, mutta on taas oikein hyvinvoivan näköisiä kyliä.
Virossa on oikein hyviä pyöräreittejä. Ne ovat niin mutkittelevia, ettei ajamisen tarkoitus voi olla pääseminen perille. Niitä voi hyvin suositella. Löytyvät varmaankin netistä.
Niin, Virossa juhannus on viikonpäivästä riippumatta aina 24.6. Kuten se oli sivumennen sanoen myös Suomessa vuoteen 1954 saakka, minkä jälkeen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen päätöksellä siirryttiin nykyiseen käytäntöön. Sain itsekin tietää tästä vasta aivan äskettäin.
Hyvä ja terveellinen off-topic!
Tallinnasta voit ottaa myös n. tunnin junamatkan pyörinesi Riisipereen, josta 60 km Haapsaluun TOSI tasaista menoa vanhaa purettua ja kunnostettua ratapohjaa pitkin…Haapsalusta sitten vaikka Hiidenmaalle etc,
Kiitos vinkistä
Yleensä harmonisoinnit ovat koskeneet muutamaa kymmentä tai sataa työntekijää. Nyt se kerrottiin tuhannella. Tämä oli niin suuri ja kallis päätös, että sitä olisi voinut miettiä hetken ja tehdä vaikka erillislaki. Muistan kun Marin sanoi polleana, että palkat kylla harmonisoidaan täysimääräisesti. Tuli heti mieleen demareiden helmasynti, äänten ostaminen toisten rahoilla.
On typerää verrata näitä reilun vuoden toiminnan jälkeen. Totta kai muulla maalla on tullut merkittäviä kuluja muutosvaiheen ensimmäisinä vuosina kun koko organisaatio prosesseineen on pitänyt tehdä täysin uudestaan. Kaikki uudistukset maksavat muutosvaiheessa, ja hyödyt tulevat muutosvaiheen jälkeen. Tehostaminen vaatii alkuvaiheessa panostuksia, ja kun muutokset on tehty sen jälkeen tulevat säästöt (jos siis tehostamisen hyödyt halutaan kuitata säästöinä eikä vaikka lisääntyvänä tuotantona).
Leikkaaminen ei ole tehostamista:
https://lauspalo.com/2024/02/leikkaaminen-ei-ole-tehostamista/
”Aloitetaan siitä maakuntavaltuustosta. Jos se valittaisiin yhtenä vaalipiirinä, Helsinki ja Espoo miehittäisivät valtuustot, koska muiden alueiden paikallisia poliitikkoja tunnettaisiin vain paikallisesti. Toisaalta puolueet joutuisivat asettamaan ehdokkaiksi julkkispoliitikkoja, siis lähinnä kansanedustajia, koska muita ei tunnettaisi koko Uudellamaalla. Sekään ei olisi hyvä.”
Eipä kai edes pienimmän hyvinvointialueen sisällä väkeä tunneta laidalta laitaan, eli ei vaikkapa Lestijärvellä tunneta Kokkolan ehdokkaita tai päinvastoin, kun ovat kuitenkin sen verran erillään toisistaan (keskustasta keskustaan etäisyyttä tieverkoston kautta noin 100 km ja reuna-alueilta vielä enemmän). Etäisyyttä on niin paljon, että esimerkiksi toisen kunnan alueen paikallisratkaisut ja paikallispoliitikot eivät arjessa tule välttämättä ollenkaan vastaan toisella puolella hyvinvointialuetta asuvalle.
Soininvaara kirjoitti:
”Sanon, että palkkojen harmonisointi valitettavasti estää tämän, mihin hän vastasi, että harmonisointi oli voimassa vain yhden päivän, 1.1.2023. (Näitä sanoja hän ei käyttänyt, mutta sitä se loogisesti tarkoitti.) Sen jälkeen palkkoja saa hänen mukaansa taas korottaa ilman että korotus koskee kaikkia. Kuten olen monta kertaa sanonut, ihminen ei voi oppia ymmärtämään juristia, ei ainakaan työmarkkinajuristia.”
Riippuu, mitä tarkoitetaan. Eri työnantajilta samalle työnantajalle siirtyvien työntekijöiden palkkaharmonisointiin liittyvä velvoite koskee tavallaan vain yhtä hetkeä. Mutta on muitakin palkkaharmonisointiin johtavia velvoitteita kuin fuusiotilanteen palkkojen yhtenäistämisvelvoitteet (joita julkinen sektori on tavannut tulkita tiukemmin kuin yksityinen sektori fuusioissa). Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n yleisvaatimus ”Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua” on voimassa muulloinkin kuin organisaatioiden fuusiotilanteissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L2P2 Palkkoja saa korottaa ilman, että korotukset koskevat kaikkia, mutta sellaisten korotusten pitää olla perusteltuja työntekijöiden tehtävien ja aseman kannalta.
”Pitäisi olla myös yksityiselle terveydenhuollolle maksullista lähettää potilaita – usein turhaan – hoidettavaksi ja tutkittavaksi erikoissairaanhoitoon.”
Yksityisen puolen hoidon osalta ylipäätään voisi olla aiheellista katsoa sitä, missä tapauksissa Kela-korvausta maksetaan valtion toimesta. Kela-korvauksen saa virallisesti vain lääketieteellisesti perustellusta hoidosta, mutta kukaan ei käytännössä valvo, onko jollekin lääketieteellinen peruste oikeasti vai ei. Esimerkiksi varhaisraskauden ultraa julkinen sektori ei ilman erityisiä oireita tai riskitaustaa tarjoa, koska sille ei ole yleensä lääketieteellistä perustetta. Joten kaikki ilman lääketieteellistä perustetta olevat, jotka varhaisultraukseen haluavat, käyvät sitten yksityisellä sektorilla ultrassa. Mutta joka ainoan varhaisultran yksityinen sektori kyllä laskuttaa Kelalta lääketieteelliseen syyhyn viitaten (jos ei muuta, niin aina voi väittää, että ultraus vaikka parantaa mielenterveyttä, vaikka sellaisesta parantavasta vaikutuksesta ei olisi tutkimusnäyttöä), vaikka tosiasiallinen syy yksityisen sektorin lääkärikäynnille olisi saada kivoja ultrausvalokuvia katsottavaksi ja muille näytettäväksi, joita osa kerää monen käynninkin edestä raskauden aikana. Potilas hyötyy säästöinä ja lääkäriasemakin hyötyy halvempina hintoina ja sen mahdollistamana korkeampana palveluiden kulutuksena siitä, että lasku lähtee osittain aina valtiolle. Mutta jos valtion resurssit maksaa hoidoista ovat rajalliset, sitä pitäisi oikeasti alkaa selkeämmin priorisoida, että mistä valtionkin tulee maksaa ja mistä ei.
Edelliseen kommenttiini vielä täydennystä. Sairausvakuutuslain mukaan yksityislääkärikorvausta maksetaan, jos täyttyy kriteeri: ”Sairaanhoitona korvataan lääkärin suorittama tutkimus mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi sekä lääkärin antama hoito ja tämän lain mukaisen etuuden hakemista varten tarvittavan lääkärintodistuksen tai -lausunnon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset”. Varhaisraskauden ultra kuvien saamiseksi ei tarkalleen ottaen ole tutkimusta sairauden toteamiseksi eikä hoidon määrittelemiseksi, mutta vakiintuneesti siitäkin valtiolta on Kela-korvaukset tavattu laskuttaa.