Olen kirjoittanut niin paljon tarpeesta uudistaa hyvinvointiyhteiskuntaa, että on syytä täsmentää mitä tarkoitan. Tarkoitukseni on heinäkuun aikana kirjoittaa pidempi juttusarja, jossa käyn läpi hyvinvointiyhteiskunnan muutostarpeita. Asia on monimutkaien, joten juttusarjasta tulee pitkähkö – olettaen, että en kyllästy kesken kaiken.
Vanhalla tilastotieteen professorillani Leo Törnqvistillä oli tapaa sanoa, että hitaat trendit ovat vaarallisimpia. Kun jokin asia muuttuu hitaasti, koskaan ei ole oikea aika reagoida muutokseen, vaan asian voi siirtää myöhemmäksi tai vaikkapa seuraavalle hallitukselle. Hän puhui silloin ilmastonmuutoksesta. Hitaita ovat myös muutokset, jotka vaikuttavat hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuteen.
Mikä kaikki siis on pikkuhiljaa muuttunut?
Tässä vähän hätäisesti laadittu lista.
-
- Palvelut syrjäyttävät teollisuuden
- Osaamisvinouma
- Tasapainotyöttömyyden kasvu (rakennetyöttömyys)
- Solidaarisen palkkapolitiikan kaventunut elintila
- Palkkojen markkinaehtoistuminen
- Innovaatiotalous
- Globalisaatio
- Kiihtyvä kaupungistuminen
- Talouden ulkoisvaikutusten korostuminen
- Asumisen kallistuminen kasvukeskuksissa
- Maahanmuuttajat
- Alikäytön väheneminen
- Mielenterveys- lastensuojelu- ja päihdepalvelujen ja vastaavien tarpeen kasvu.
- Väestön ikääntyminen ja elinajanodotteen kasvu
Tämä lista elää, ja saatan tulle tekemään tähän johdanto-osaan muutoksia, kun ajatukseni täsmentyvät. Julkaisen tämän raakileena, jotta pakottaisin itseni tähän urakkaan.
En kirjoita näistä kaikista neljästätoista omaa artikkelia, koska monet niistä liittyvät niin vahvasti toisiinsa, että mahtuvat samaan artikkeliin, kuten kaupungistuminen ja asumisen kallistuminen kasvukeskuksissa.
Taitaisi olla aihetta kokonaiseen kirjaan.
CVoisin kirjoittaa kirjan, mutta tietokirjat eivät enää myy.
Mites ilmastohätätila?
Entä väestönkasvu, ilmaston ja luonnon rasitteet, robotisaatio, etä-/digipalvelut, etätyöt, virtuaalimaailmassa eläminen, tekoälyn rooli, polarisaatio (oikeistopopulismi vs. vasemmistoaktivismi), länsimaat vs. nousevat taloudet?
Viittaako alikäytön väheneminen yhteiskunnan palveluiden käytön intensiteettiin vai mihin?
Uskotko että pystyt vielä antamaan vastauksia nuoremmille kohorteille ihmisiä joilla voivat preferenssit muuttua?
Olisiko yksi aihe perhetaustan merkitys työelämässä ja perheen muodostamisen rahoituksessa? Voiko omaisuus aiemmilta sukupolvilta toimia kuten perustulo?
Kirjoittajan selvästi täytyy kokea olevansa erilaisessa yhteiskunnassa kuin kirjoittaessaan Vauraus ja aika teostaan. Sen sijaan, että hän kirjoittaa yhteiskunnan tässä uudelleen olisi mielekkäämpää, jos hän keskittyisi pohtimaan miksi hän on kirjoittanut teoksen ajasta ja vauraudesta ja miksi sitä ei enää ole.
Malta odottaa, leppoistaminen tulee myöhemmin.