Uskon työelämän kehittyvän siihen suuntaan, että vähän ammattitaitoa vaativa perustyö vähenee, koska se on helposti automatisoitavissa, ja pysyvä kokoaikatyö saa tehdä osa-aikatyölle ja lyhyille työsuhteille. Erityisesti palvelualoilla asiakkaat eivät suostu käyttämään palveluja tasaisesti klo 8-16 eivätkä ylipäätään tasaisesti. Projektiluontoiset työtehtävät lisääntyvät suhteessa tasaiseen tuotantoon. Tehdaskin työllistää eniten väkeä sen rakennusaikana.
Pääsääntöisesti tuottavuuserot rahassa mitattuna kasvavat. Julkisella sektorilla työn tuottavuus esimerkiksi hoitoaloilla on vähän eri asia, mutta yksityisellä sektorilla, erityisesti palveluissa, tuottavuutta mitataan sillä, paljonko asiakas on valmis maksamaan.
On myös niin, että työuran aikana oman työpanoksen arvo työmarkkinoilla voi muuttua – sekä nousta että laskea. Osaaminen, joka oli ennen hyvinkin haluttua, voi menettää merkityksensä teknologian muuttuessa tai vaikka kansainvälisen työnjaon muutosten takia. Sosiaalinen liikkuvuus lisääntyy myös elinkaaren aikana.
Minun silmissäni tämä kaikki tarkoittaa, että palkkojen pitäisi määräytyä enemmän markkinoilla ja vähemmän tuloehtisopimuksilla.
Toimivat työmarkkinat suojaavat palkansaajaa
Tähän teen heti poikkeuksen. Kasvukeskusten ulkopuolella ei ole toimivia työmarkkinoita. Yksittäisellä työnantajalla on kohtuuton monopolivoima. Siellä työehtosopimusten taulukkopalkat ovat todella tarpeeseen.
Useimmilla aloilla kasvukeskuksissa todelliset palkat ovat pääsääntöisesti taulukkopalkkojen yläpuolella. Ne siis määräytyvät markkinaehtoisesti jo nyt.
Tosin sopimuskorotukset koskevat näitäkin palkkoja. Se on asia, josta kannattaisi päästä eroon.
Palkansaajajärjestöt väittävät, että sopimuskorotusten ansiosta kasvukeskuksissakin palkat nousevat. En oikein usko, että uskovat tähän itsekään, vaan haluavat vain perustella omaa tarpeellisuuttaan. Jos markkinat ovat nostaneet palkat taulukkopalkkojen yläpuolelle, miksi ne eivät myös pitäisi niitä siellä?
Minä väitän, että käytäntö, jossa sopimuskoroukset koskevat myös taulukkopalkkojen yläpuolella olevia palkkoja, laskee käytännön palkkoja eikä nosta niitä, minkä lisäksi ne vahingoittavat merkittävästi työmarkkinoiden toimintaa. Onhan selvää, että yrittäjä on varovainen nostaessaan palkkoja yli sopimusten, jos joutuu maksamaan kilpailijoitaan korkeampia palkkoja hamaan ikuisuuteen.
Palkkojen pitäisi ohjata kysyntää ja tarjontaa kuten hintojen hyödykemarkkinoilla
Parantaisi työmarkkinoiden toimintaa kasvukeskuksissa, jos työehtosopimuksissa sovittaisiin vain taulukkopalkoista. Näin työn kysyntä ja tarjonta sopeutuisivat toisiinsa paremmin. Tästä tavoitteesta voi olla eri mieltä, mutta minusta todistustaakka on sillä, jonka mukaan olisi parempi, jos työmarkkinat toimisivat huonosti.
Toisaalta taulukkopalkoissa voisi olla nykyistä suuremmat kalliinpaikan lisät, sillä jotain turvaa kasvukeskuksissakin tarvitaan.
Kysynnän mukaan joustavat palkat houkuttelevat ihmisiä aloille, joilla on tarvetta ja kannustavat työnantajia käyttämään säästeliäästi sellaista osaamista, jota eivät itse tarvitse, mutta jolla on kysyntää muualla. Tätä työmarkkinoiden parempi toiminta tarkoittaa. Näin on myuös hyödykemarkkinoilla, eikä kukaan kiistä sen tarpeellisuutta hyödykemarkkinoilla.
Nyt erilaiset työvoimapulat haittaavat talouden toimintaa. Miksi työnantajat eivät maksa silloin parempia palkkoja? Siksi, että joutuvat maksamaan niitä hamaan ikuisuuteen. Muuten varmaankin maksaisivat. Siksi sopimuskorotusten ulottaminen kaikkiin palkkoiin on ongelma.
Työmarkinoilla ollaan olevinaan ymmärtämättä, millaisen suojan työn kysyntä tarjoaa palkansaajalle. Kun sunnuntaintyön kaksinkertaista palkkaa on pidetty huonona asiana, on sanottu, että jos tätä palkanlisää ei olisi, kukaan ei menisi enää ravintolaan tai kauppaan töihin? Eikö tämä ole vähän ristiriitaista? Juuri sen takiahan tuo muutos ei voisi heikentää palkkatasoa näillä aloilla vaan jakaisi palkat eri päivien välillä eri tavalla. Työn kysyntä lisääntyisi ainakin ravintoloissa sunnuntaisin, joten sen pikemminkin nostaisi palkkatasoa kuin laskisi sitä.
Onhan tästä sunnuntaityön kaksinkertaisesta palkasta toki jotain hyötyäkin. Jos haluan tavata kauppiaani, menen kauppaan sunnuntaina. Siellä hän istuu kassalla.
Sunnuntaityön kaksinkertaisessa palkassa oli alun perin kyse kirkossa käymisestä. Nyt luulen erityisesti nuorten arvostavan enemmän vapaita perjantai- ja lauantai-iltoja.
Pääosa palkoista määräytyy jo nyt markkinaehtoisesti
Olemme suurelta osin jo markkinaehtoisesti määräytyvien palkkojen maailmassa, koska kasvukeskuksissa melkein kaikki palkat ovat taulukkopalkkojen yläpuolella ja koska erityisesti akavalaisilla aloilla järjestöjen välisillä sopimuksilla ei ole yksityisellä sektorilla mitään tekemistä käytännön palkkojen kanssa. Ei ole myöskään julkisen sektorin lääkärien palkkojen kanssa.
Ovatko markkinaehtoiset palkat epäoikeudenmukaisempia kuin työehtosopimuksilla määräytyvät? Ne ovat erilaisia, mutta vaikea sanoa, kummat ovat oikeudenmukaisempia. Onhan lakkoaseen tehokkuuden mukaan määräytyvät palkkaerot aika ongelmallisia erityisesti naisvaltaisten alojen kanssa. AKT:n on helpompi pysäyttää maa kuin kirjastoapulaisten ja se näkyy käytännön pakoissa. Tästä saamme syyttää naisvaltaisten alojen huonoja palkkoja
Markkinaehtoisemmat palkat tarkoittavat, että vähän tuottavasta työstä maksettaisiin vähemmän. Siinä on kuitenkin se hyvä puoli, että siitä maksettaisiin edes jotain. Tämä voi tuntua väärältä, mutta on parempi tukea painipalkkaista täydentävillä tulonsiirroilla kuin työmarkkinatuella.
Entä ne, joiden työmarkkina-asema heikkenee teknologisen kehityksen myötä? Sosiaaliturvajärjestelmämme kantavia ajatuksia on ollut vakuuttaa saavutettu elintaso. Mutta onko todella niin, että oikeudenmukaisuus lisääntyy sillä, että joka on kerran hyväosainen, on oikeus vaatia hyväosaisuutta koko elämänsä ajaksi ja se, joka on aina ollut köyhä, olkoon jatkossakin köyhä?
Jos palkoissa siirrytään kohti markkinaehtoisuutta, vastuu taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta siirtyy valtiolle ja tulonsiirroille. Tämä on keskeistä.
Pitää nyt muistuttaa palkkatyön 7,9% tuloverosta palkan saajiile heti nolllasta alkaen.
Eläkeläisillle verovapaa tulo n. 1000€/k
Eikö tuon voisi tasoittaa?
7,9 on vain se minkä palkansaaja näkee omassa palkkalaskelmassansa. Jos verhontaakse piilotetut (eli työnantajan lakisääteisesti maksettavat) maksut otetaan myös huomioon, on Suomen köyhimmänkin ihmisen todellinen pohjatulovero jossain 25% paikkeilla, ihan ensimmäisestä eurosta asti.
Tilanteesta vaan ei valitettavasti tuntuisi olevan mielekästä ulospääsyä, kun koko kansakunta on jo vuosikymmenet pakotettu maksamaan satoja tuhansia euroja ikälottopyramidihuijaukseen, ja maton alta vetäminen olisi tässä vaiheessa ihan ymmärrettävästi melko tunteita herättävä veto.
Niin. Kohtalokas virhe kun eduskunta muinoin valtuutti järjestöt antamaan eläkesitoumuksia. 800mrd€ (vastuut) – 250mrd€ (varat) = 550mrd€ ovat niitä tähän mennessä antaneet liikaa. Tämä valtuutus olisi syytä perua asap. Eläkkeet tulee siirtää valtion, eduskunnan ja äänestäjien kontrolloimaksi ja Kelan operoimaksi ihan normaaliksi sosiaaliturvaksi.
Puhut, että vastuu taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta siirtyy tulonsiirtoihin.
Mutta mitä kävisi, jos nollakasvu Suomessa jatkuisi? Onko olemassa tilannetta, että tulonsiirtoja ei voitaisikaan rahoittaa?
Vaikka kasvu olisi vähän nollaa suurempaakin, niin Suomen väestörakenne on sellainen, että työikäisen väestön osuus kutistuu.
Tuo on relevantti kysymys, että entä, jos tulonsiirtoja ei kyetä rahoittamaan.
Aiemmin se kysymys ei ollut niin relevantti, kun valtio oli huomattavasti velattomampi suhteessa BKT:hen. Nyt ennusteiden mukaan jo pelkät valtionvelan korot ovat jatkossa isompi menoerä valtiolle kuin esimerkiksi yleisen asumistuen kokonaismenot. Mitä isompi osuus valtion tuloista menee menneinä aikoina nostetun valtion velan korkoihin, sitä hankalampi on rahoittaa sekä nykyisiä että uusia tulonsiirtoja.
Menossa olevat sodat sekä sotiin varustautuminen ovat nyt köyhdyttämässä ja velkaannuttamassa maapallosta nyt erityisesti Euroopan. Se vaikuttaa myös tulonsiirtojen rahoitusmahdollisuuksiin.
Velkaa on kivaa ottovaiheessa, mutta jos sitä on paljon, sen kanssa ei ole enää niin kivaa elää.
Palkathan ovat markkinaehtoisia, silloin kun niistä sovitaa osspuolten keske tavalla tai toisella, pitää vaan muistaa että niiden markkinoiden yksi osapuoli ovat työntekijät joilla on oikeus ajaa myös omaa etua Järjestäytyneenäkin. Suomessa palkat ovat erityisen markinaehtoidia, koska meillä ei ole edes lakisääteistä minimipalkkaa kuten esimerkiksi USA:ssa ja monessaa muussa maassa jossa minimipalkka on määrätty lakisääteisesti.
Ja niiden jotka pitävät suurimpana ongelmana minimipalkkaa ja liian suuria pienimpiä palkkoja ylipäätään, kannattaa tutustua siihen mitä EU-tasolla asiasta ajatellaan js mihin suuntaan siellä halutaan edetä.
https://social-rights.campaign.europa.eu/income_fi?gad_source=1
Silloin taas palkat eivät ole siltä osin markkinaehtoisia, jos laki ulottaa joidenkin osapuolten tekemän sopimuksen sellaisiin, jotka eivät ole siihen suostuneet. Siis esim se, että yleissitova TES koskee myös järjestäytymättömiä yrityksiä, jotka eivät ole sopimukseen liittyneet, ei ole markkinaehtoista.
Tekoäly + robotisaatio + Aasia työpaikkanieluna tuottaa kyllä sen että tälle määrälle porukkaa ei kehittyneissä maassa enää työtä löydy.
https://www.hs.fi/visio/art-2000010501089.html
Vanhusten-ja sairaanhoitoon tarvitaan lisää, jonkin aikaa, ei kuitenkaan kovin pitkää kun suuret ikäluokat kuolevat pois, ja ehkäpä rakennustoimintaan, kun maa elpyy sekä joihinkin yksittäisiin innovatorisiin pienteollisuuspajoihin. Niiden työllistävyys kuitenkaan tuskin on suuri.
Saattaa olla aika lyhytnäköistä houkutella maahan porukkaa ulkomailta, kun työmarkkinat sulavat alta pois.
Tähän ei ole kuin yksi ratkaisu: maamme väkiluvun vähentyminen, vähentäminen. Juuri näin päin. Ei toisin päin mitä hoetaan.
Se tuottaa pullonkaulan tietenkin vanhustenhuollossa, mutta se on ohimenevä.
Eläkepohjan tai asuntovarallisuuden (asuntokannan) ylläpito väkilukua edelleen kasvattamalla maahanmuuton avulla on pidempänä trendinä aivan väärä suunta. Tämä laskennallinen myytti on purettava.
Koska ei ole enää välttämättä töitä joilla eläkepohja turvataan.
1o euron tuntipalkkatöillä ei eläkkeitä turvata, sen osaa laskea jokainen. Asuntojen hinnoista puhumattakaan.
Lisäporukka saattaa itse asiassa vain pahentaa tilannetta.
Tulee ajatella 30-50 vuoden tähtäimellä, ei 1-20 vuoden.
Totta kai EK haluaa lisää porukkaa pyörittämään 10 euron duunipaikkoja.
Se on verrattavissa siihen että kaikki energia perustuisi pelkästään fossiilisiin polttoaineisiin. Ja sellainenhan tietyssä mielessä pienipalkkainen ihminen onkin työelämässä.
Asunnot, kuten OK-talot, rivarit ja kerrrostalot eivät suinkaan mene hukkaan vaikka väki vähenisi.
Niiden remppaaminen vain lopetetaan hyvissä ajoin eli ajetaan ne kämpät loppuun niin kauan aikaa kuin säilyvät asumiskelpoisina jotenkuten. Eli tämä voisi olla jopa 20 vuotta sen jälkeen, kun jotkut paukapäät ovat todenneet että nyt on ”pakko” tehdä joku remppa.
Eli halpaa asumista ne loppuvuodet, ei valtavia putki, julkisivu, katto, ikkuna, keittiö, kylppäriremppoja.
Meneehän ne asunnot ”menee hukkaan”, jos niissä ei kukaan asu. Ne ovst silloin täysin arvottomia.
Peräkylillä on purettu jopa vasta vain noin 20 v vanhoja asuntoja. Semmoisten rakentamispäätös on ollut rahan heittämistä hukkaan.
”Jos palkoissa siirrytään kohti markkinaehtoisuutta, vastuu taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta siirtyy valtiolle ja tulonsiirroille. Tämä on keskeistä.”
Tässä onkin sitten sellainen perustavanlaatuinen ristiriita, että useimmiten markkinaehtoisuutta korostavat eivät ole valistuneita sivistysporvareita, vaan pyrkivät usein samalla nimenomaan heikentämään valtion tasoittavaa roolia markkinoilla ja tulonsiirtoja. Hyvä esimerkki tästä todellisuudesta on vaikka Kokoomuksen nykyinen hallitus. Demarit voisi ihan hyvin ajaa asiaa fiksusti, valitettavasti heiltä on mopo karannut käsistä jo vuosikymmeniä sitten eivätkä he oikein tiedä mitä tehdä ja miten päin olla.
Aatteena tuo minusta sosiaalidemokratian ydintä, hyväksytään markkinat, mutta tasoitetaan pahimpia ylilyöntejä eikä mennä puhtaasti markkinat edellä. Vielä kun nykypäivän demarit tajuaisivat edes perusteet niin vasemmistolla, yhteiskunnalla, olisi jotain toivoa. Tämän kaiken vuoksi veikkaan, että jenkki-tyylinen polarisaatio tulee täällä meilläkin hiljalleen lisääntymään.
”Uskon työelämän kehittyvän siihen suuntaan, että vähän ammattitaitoa vaativa perustyö vähenee, koska se on helposti automatisoitavissa”
Itse katson maailmaa usein hieman erilaisesta kontekstista ja mietin välillä, että kuka todella ansaitsee sen arvonnousun, joka on saavutettu suurelta osin yhteisellä työllä ja paljolti edellisten sukupolvien toimesta.
Tämä on vahva argumentti perustulon puolesta. Toinen vahva argumentti on että teollistumisen aiheuttama taloudellinen räjähdys ”the great acceleration” on nimenomaan fossiilisen energian tekemää. Ilman energiaa koneet ovat vain patsaita. Ja edelleenkin arviolta 80% maailman talouteen kontriboidusta tehdystä työstä, sikäli kuin työ määritellään fysiikassa, tekevät fossiiliset polttoaineet. Ja nuo fossiiliset polttoaineet tuhoavat yhteistä ilmakehäämme, yhteisiä meriämme, ja yhteistä luontoamme.
Kaiken tämän huomioonottaen on absurdia miten epätasaisesti sen tuottama hyvinvointi jaetaan. Perustulo nyt!
Saman voi perustella itselleen myös taloustieteen näkökulmasta. Ulkoishaitoista ei joudu maksamaan haitoista kärsiville. Tämä on vahva peruste verottaa haitallista toimintaa nykyistä enemmän, ja peruste on sille että sen tuotot jaetaan tasan kaikkien kesken, kerta haitatkin jakautuvat kaikille.
Tästä on lähestulkoon kaikki yhtä mieltä että näitä haittaveroja pitäisi olla enemmän, mutta ongelma tietenkin on että se on uhka vauraiden vaurauden lähteille. Valta ja vauraus on liian keskittynyttä kun rikkaimman prommillen näkökulmat estävät tekemästä ratkaisuja jotka hyödyttäisivät koko maapalloa ja sen elämää.
Kilgore…kun puhut maailman mitassa fossiilienergian ja työn hedelmien jakautumisen suhteesta, niin onko tuo vaatimuksesi ”perustulo nyt ! ” varattu vain suomalaisille vai kaikille maapallon asukkaille, jokaiselle meistä 8000 miljoonasta? Jos kuuluu vain meille, niin se olisi kai aika epäoikeudenmukaista vai mitä?
Niin. Utopiat ovat kivoja.
Ehkä olisi järkevämpää saada toimeentulo työstä joka on oikeudenmukaisesti palkattua, jaettua ja kohdennettua.
Itse tuolla aiemmassa kommentissani (eräs myytinpurku) toin esiin että tähän yhtälöön on liitettävä jokaisen maapallon valtion väkiluvun vähentäminen.
Kuittaisi ison osan myös fossiilista. Ja mahdollistaisi työn uusjaon. Säästäisi luontoa. Jne.
Miksi esimerkiksi vihreä liike ei määrätietoisesti aja väestön pienentämistä kun yhtä mieltä ollaan kuitenkin kulutuksen pienentämisestä?
Meillä Suomessahan sen eteen ei edes tarvitsi tehdä mitään. Nykyinen väestömme ei halua lisääntyä siinä mitassa että väestömme kasvaisi tai pysyisi ennallaan. Jos pidämme nykytilanteen, väestö lähtee jyrkkään laskuun.
Toki tähän tulee heti selittäjät että hoitovaje, veropohja, eläkkeet jne. mutta tuolla perustelin että se saattaa olla myytti ja väestön tuonti ei muutenkaan edusta pitkäkestoista kestävää kehitystä, vaan on eräänlaista pikalääkettä.
Pari ihan relevanttia pointtia. Tästä tulee kyllä minusta ainakin vastaan sitten kysymys siitä, että minkälainen talousjärjestelmä tulisi nykyisen tilalle, koska noilla pointeilla se ei voi perustua kasvuun?
Vihreät lienevät kovasti ajamassa sitä ainoaa keinoa joka tunnetusti toimii väestönkasvun hillitsemisessä. Eli tyttöjen oikeuksien parantamista, erityisesti koulutusta.
Siinä on tietysti se seikka, että keino vaatii pitkähkön aikajänteen.
Suomessa tyttöjen koulutus aloitettiin 1860-luvulla ja syntyvyys lähti laskuun 1960-luvulla.
Suomessa syntyvyys lähti laskuun 1900-luvun alussa laskien noin viidestä lapsesta noin 2,5 lapseen naista kohden parissa kymmenessä vuodessa.
Jaa niin tarkoitin sanoa että kokonaishedelmällisyysluku laski pysyvästi alle kahden 1960-luvulla.
Ei olisi pitänyt torkkua väestötieteen luennoilla.
”Valta ja vauraus on liian keskittynyttä kun rikkaimman prommillen näkökulmat estävät tekemästä ratkaisuja jotka hyödyttäisivät koko maapalloa ja sen elämää.”
Taitaa olla naiivia uskoa, että tosivauraat kärsivät mistään tulonleikkauksesta; ota heiltä puolet pois, niin jäljelle jäänyt puoletkin on enemmän kuin tarpeeksi.
Mutta otapa keskituloisilta puolet pois, niin otat myös kaikenlaisen vapauden pois. Jäljelle jää pieni eliitti, joka kyllä nauttii elämästään. Eliitti maksaa lentoverot ynnä muut ”haittaverot” hymyssä suin.
Olikohan se niin että 10 % suomalaisista suurituloisista (palkkatulot) maksaa yli 50 % tuloverosta. Eli aika progressiivista! Ja kuka noita verohyötyjä ”käyttää”?
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon alvia maksetaan eri tuloluokissa. Luulen, en tiedä, että sekin saattaisi olla yllätys.
”Taitaa olla naiivia uskoa, että tosivauraat kärsivät mistään tulonleikkauksesta; ota heiltä puolet pois, niin jäljelle jäänyt puoletkin on enemmän kuin tarpeeksi.
Mutta otapa keskituloisilta puolet pois, niin otat myös kaikenlaisen vapauden pois.”
Silläkin on väliä, mistä summasta verot lasketaan. Keskituloisilla ei ole yleensä osaamista verotuksen porsaanrei’istä eikä varaa verojuristeihin. Ja kun se, missä muodossa tiedot on ilmoitettu verottajalle, on salassapidettävää, ei tieto verosuunnittelusta vuodakaan keskituloisten joukkoon hyvin – kun taas verokonsultit tuntevat verotuksen porsaanreikien kentän hyvin, kun näissä firmoissa on paljon entisiä verottajan työntekijöitä. Jotkut tutkivat toimittajat ovat harvakseltaan nostaneet esiin sitä, millaisin keinoin nimellisesti korkeista veroprosenteista voi selvitä liki nollaveroin.
Esimerkiksi tässä artikkelissa on havainnollistettu sitä, millaisella järjestelyllä esimerkiksi lahjaveroprosentin voi saada lähemmäs nollaa kuin yhtä prosenttia kun omaisuus siirretään yrityksen kautta hyödyntämällä sukupolvenvaihdoslainsäädäntöä sekä yritysten lahja- ja perintöverotuksessa käytetyn arvon määritykseen liittyvää porsaanreikää, jota eduskunta edelleenkään ei ole sulkenut:
https://seura.fi/asiat/tutkivat/rahasukujen-oudot-perintokikat-jattipotit-jalkelaisille-verottomina/
Mutta eivät keskituloiset tuollaisia järjestelyjä yleensä osaa tehdä, eivätkä edes tunne verotuksen kiemuroita.
”Olikohan se niin että 10 % suomalaisista suurituloisista (palkkatulot) maksaa yli 50 % tuloverosta. Eli aika progressiivista! Ja kuka noita verohyötyjä ”käyttää”?”
https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/732174/tuloverotuksen-tasaisuudesta
https://tietotarjotin.fi/documents/20124/191554/1748-verokuvio_blogi.jpg/7d3f7789-d9e6-7ee1-5642-5401b51c1122?t=1665995459771
Ensimmäisessä koko juttu ja toisessa taulukko. Suunnilleen sadantonnin tuloissa ja sen jälkeen verotus on satunnaisesti jotain nollan ja viidenkympin välillä. Keskiarvona kuitenkin alle 50ke tienaavien veroprosentin. JA löytyy tuolta useita hyvätuloisten tuloluokkia, jossa ihan euroissa eikä prosenteissa maksetaan vähemmän veroja, mitä perttu perusduunari
Lainaus Helsingin Sanomista 21.4.2024, kirjoittajana Joonas Laitinen:
”KAIKKEIN hyvätuloisimmat suomalaiset maksavat lähes puolet Suomen tuloveroista. Tämä käy ilmi Verohallinnon tietokannoista.
Suomen suurituloisin 10 prosenttia maksaa tuloveroista hieman yli 45 prosenttia. Osuus on kasvanut parilla prosenttiyksiköllä vuodesta 2014.
Suomalaiset maksoivat verovuonna 2022 tuloveroja yhteensä noin 35,4 miljardia euroa. Vuoden 2022 verotiedot ovat tuoreimpia käytössä olevia julkisia verotietoja.
Kaikkein suurituloisin viidennes maksoi tuloveroja 22,2 miljardia euroa eli noin 62,5 prosenttia.”
Kommentoit palkkatuloja koskevaa väitettä, mutta linkkaamasi tutkimus sisältää kaikki, esimerkiksi pääomatulot.
Pääsääntöisesti samaa mieltä. Pöhköä, että vähimmäispalkkojen ero pääkaupunkiseudun ja syrjäseudun välillä on tyypillisesti vain 5-10%. Olen erimieltä tästä: ”työehtosopimusten taulukkopalkat ovat todella tarpeeseen”. On suuri tragedia, että ”keskussuunnittelu” asettaa syrjäseutujen vähimmäispalkat aivan liian korkeiksi ja näin ajaa yritykset kasvukeskuksiin. Syrjäseuduille – syystä tai toisesta – jumiutuneet kansalaiset ajetaan työttömiksi. Sitten päälle ihmetellään syrjäseutujen riutumista ja kasvukeskusten kasvukipuja. Jos yrityksillä olisi syrjäseuduilla merkittävä monopolivoimaetu, niitä hakeutuisi enemmän syrjäseuduille. Nyt ne hakeutuvat lähinnä kasvukeskuksiin. Yhtä epäeettistä olisi puffata suomen kilpailuetua pakottamalla kehittyviin maihin korkeat vähimmäispalkat. Itse kannatan enemmän markkinataloutta työmarkkinoille.
”Nyt luulen erityisesti nuorten arvostavan enemmän vapaita perjantai- ja lauantai-iltoja.”
Perjantai- ja lauantai-iltojen arvostus johtunee siitä, että la ja su ovat perinteisesti vapaapäiviä. Jos työaika jakautuu tasaisemmin pitkin viikkoa, kokevat nuo illat arvonalennuksen.
Ylipäätään yhteinen vapaa-ajan tekeminen vähentyisi, jos suurimman osan työajat ripoteltaisiin illoille ja viikonlopuille.
Ode
” Onhan tästä sunnuntaityön kaksinkertaisesta palkasta toki jotain hyötyäkin. Jos haluan tavata kauppiaani, menen kauppaan sunnuntaina. Siellä hän istuu kassalla.”
Nimenomaan! Jos su-lisästä luovuttaisiin ja alan peruspalkkaa nostettaisiin vastaavalla määrällä, kauppias ei voisi enää säästää tekemällä kalliit sunnuntaivuorot itse ja jättämällä halvemmat vuorot palkollisille. Tällainen äärimmäinen tasamalli olisi todennäköisesti hyvin ikävä pienille ravintoloille, joiden kannattavuus ei muutenkaan ole kovin hyvä.
Ja vaikutus on aina sama, jos alan keskipalkka pidetään samana, mutta palkkaa siirretään sunnuntailta muille päiville.
Eli palkkajärjestelmä ei ole tipahtanut äsken kookospuusta, vaan se on olemassa työmarkkinoiden kontekstissa ja sillä on pitkä polkuriippuvainen historia.
Mitä tulee sunnuntaityön lisän kokoon, niin ehkä sen koko voisi olla eri, mutta polkuriippuvuuden takia muuttaminen on hirvittävän vaikeaa.
Faktahan on, että vapaapäivä on keskimäärin arvokkain silloin, kun muillakin on vapaata. On hankala mennä vierailulle, jos kaikki ovat töissä, eli jonkinlaista koordinaatiota tarvitaan. Samaten päiväkotien ja koulujen aukioloajat ovat suoraan sidoksissa työpäiviin. Pieniä lapsia ei voi jättää viikonlopuksi yksin, eli viikonlopputyötä,vaatii sitten myös viimonloppupäiväkoteja yms.
Siksi on hyvä koordinoida niitä.vapaapäiviä ja parhaitenhan se onnistuu rahalla. Jos sunnuntai on kallein työpäivä, silloin työnantajat välttävät työn teettämistä sunnuntaisin.
Muuten olen sitä mieltä, että hankalien aikojen lisien (ilta, yö, vkonlopou) pitäisi pikemminkin olla suurempia, kuin arkituntien, eikä toisinpäin. Valitettavasti hienoista puheista huolimatta työehtosopimusneuvotteluissa ammattiliittoja ei yleensä kiinnosta suunnata korotuksia nimenomaan lisiin.
Ja ehkäpä ainakin sunnuntain ja lauantain välistä epäsuhtaa palkoissa voisi tasoittaa, mutta jälleen tätä vaikeuttaa polkuriippuvuus. Ainakin lauantai-illan lisät ovat ihan naurettavia.
OS: ”Suomessa syntyvyys lähti laskuun 1900-luvun alussa laskien noin viidestä lapsesta noin 2,5 lapseen naista kohden parissa kymmenessä vuodessa.”
Hiukan ehkä out of topic, mutta onko pelkästään tuo syntyvyys kovin oleellinen luku. Lapsia kuoli tuossa 1900-luvun alun tienoilla vielä aika paljon. Aikuisiksi kasvoi ehkä vain puolet tai jopa vähemmän. (Arvioni perustuu oman sukuni tutkimiseen.)
Olen alalla, jossa työvoiman tarjonta ja tarve ovat olleet pitkään pahasti epätasapainossa.
Koska joku konsultti joskus 90-luvulla laski Liikenneministeiölle (vai olikohan OM?), että television digitalisointi kuusinkertaistaa työvoiman tarpeen.
Itse olisin siirtänyt sunnuntailisän mieluusti lauantaille.
Varsinkin kun tapahtuma-alalla yleensä tapahtuu silloin kuin muut eivät ole töissä.
Kun toimeentulon takia on pakko ottaa kaikki työt vastaan, yleisin työaika on lauantai-ilta.
Joka tarkoitti sitä, että jo vuosikymmeniä sitten kasvoi eroon siitä, että olisi mitään omaa aikaa viikonloppuisin, eikä tietenkään mitään ”normaalia” sosiaalista vapaa-aikaakaan. Aika oman tyttärenkin kanssa puoliintui.
Koska siis lauantai-ilta on keskellä viikonloppua, eikä siksi sen kummallekaan puolelle mahdu riittävästi.
Sunnuntailisä on ollut ainoa vaikuttava tekijä siihen, että sillä päivälle on voinut sopia puolivarmoja asioita, koska kalliimpana päivänä ei haluta teettää töitä. Jos tuota ei olisi, olisi kaikki päivät yhtä epävarmoja vapaan suhteen.
Olikos se Anna Kontula vai joku AY-pampuista, joka sanoi, että kauppojen aukiolon vapautuminen on suoraan pois siitä, kuinka paljon äidit viettävät lastensa kanssa aikaa.
Koska jälleen kerran, kun ei ole sitä kauppiasta jokaiselle kassalle, sinne lauantain yövuoroon löytyy sellanen, joka tekee sen ilman lisäpalkkaa.
Josta tuleekin että kuten ei ole minimipalkkaa, niin laki ei myöskään määrää ilta/yölisiä.
Mun duuneissa on ollut pieni yölisä klo 23-06. Eikä siis mitään iltalisää.
Kaikki tietysti siksi, että tekijöitä löytyy näilläkin virityksillä.