Ihmisillä on erilaisia luonteita. Jotkut ovat luonteeltaan iloisia, toiset ujoja ja niin edelleen. Luonteenpiirteiden sanotaan olevan synnynnäisiä. Minulla ei ole tästä mitään tutkimusnäyttöä, mutta olen pannut merkille, että kovin moni perussuomalainen on luonteeltaan vihainen – siis moni, eivät kaikki. Tällä en tarkoita sitä, että ihminen sanoo olevansa vihainen siitä tai tästä, vaan että adrenaliinia on veressä usein ja paljon.
En tiedä, kuvaako vihaisuus myös Trumpin kannattajia. Televisiokuvien perusteella näyttäisi olevan, mutta televisiokuvat eivät ole mikään edustava ote ihmisistä.
Vihaisuus oli minun lapsuudessani tyypillistä kommunisteille. Heidän agitaattorinsa kylvivät vihaa kannattajiinsa. Nyt vihanlietsonta on siirtynyt perussuomalaisille, vaikka osaavat sitä muutkin.
Vihaisuus näkyy perussuomalaisten viesteissä X:ssä, mutta myös heidän poliitikkojensa ilmeissä. En pidä sattumana sitäkään, että perussuomalaisten vaaliehdokkailla on huomattavasti enemmän väkivaltatuomioita kuin muiden puolueiden ehdokkailla.
Viha on siitä ikävä tunne, että se sumentaa järjen ja tekee ihmisen täysin immuuniksi argumenteille, jotka kumoavat hänen väitteensä.
Tämän päivän Ylen Uutispodcastissa oli hyvin käsitelty nuorten miesten vihaa. Vieraana väitöskirjatutkija Emilia Lounela. Populismiteemat näkyvät selkeästi ja niiden ruokinta somessa. Nopea alle 20min kuuntelu. Suosittelen.
Soininvaaralle kommenttina että perussuomalaisten vaaliehdokkaina on ollut jo vuodesta 2011 huomattavasti enemmän väkivaltatuomioita saaneita ehdokkaita kuin muiden puolueiden listoilla on ollut. Tämä johtuu osittain siitä että puolueenjohto myös Timo Soinin aikana korosti sitä että ihmisille pitää antaa mahdollisuuden. Tämähän näkyi vuonna jo 2003 kun Tony Halmeesta tuli kansanedustaja. Ilman Halmetta ei muuten Timo Soinikaan olisi valittu kansanedustajaksi. Halme oli vuoden 2003 eduskuntavaalien ääniharava. Ilman Halmetta ei olisi eduskunnassa olisi tällä hetkellä perussuomalaisia. Timo Soinin omat äänet eivät riittäneet yksin. Olen itse asiassa keskustellut useiden perussuomalaisten kanssa. Eivät he ole teltalla mitään häiriintyneitä. Sosiaalisessa mediassa jopa tavallisten ihmisten aggressiivisuus tulee esille helpommin. Politiikkaradiossa oli tästä hyvä keskustelu 30.9.2024. Politiikkaradiossa on myös Hyvin sanottu jakso jossa poliitikot keskustelevat keskenään keskustelusta eduskunnassa ja somesssa
Voi hyvin olla näin kuin blogissa esitetään. Mielestäni taustalla voi myös olla jatkuvaa ja runsasta alkoholin käyttöä.
Näin jälkeenpäin ajatellen esimerkiksi Agit Propin laulut esitettiin vihaisesti, vaikka Elvi Sinervon tai Aulikki Oksasen sanoitus ei olisi sitä edellyttänytkään.
Tästä aihepiiristä kiinnostuneille voi suositella Matti Hyvärisen artikkelia ”Huuto symbolina 1970-luvun opiskelijaliikkeessä”, joka ilmestyi nykyään webistä löytyvässä kokoomateoksessa Myytit ja symbolit (1991): http://hdl.handle.net/10138/16504
Perussuomalaisten viha kontrastoituu tähän Agit Prop -tyyliin kiinnostavasti, koska perussuomalaiset eivät lopulta useinkaan varsinaisesti huuda. ”Someraivo” on puhekielessä yleisesti käytetty käsite, mutta ei se ole raivoa Kielitoimiston sanakirjan antamassa merkityksessä (’kiihkeä, us. silmitön suuttumus, vimma, kiihko, hurjuus’) läheskään aina. Perussuomalaisilla huudon vastine on pikemminkin niin kutsuttu passiivis-aggressiivisuus, jonka ehkä tyylipuhtain ilmentymä heillä on Jussi Halla-aho. Hän on ihminen, joka on itse asiassa jopa melko vaikea kuvitella huutamassa mitään, vaikka konteksti tai aihepiiri olisi sitten aivan mikä tahansa.
Toisaalta taistolaisessa liikkeessä oli kyllä myös Halla-ahoa muistuttava ”kylmän viileä”, ikään kuin ainoana ruman raadollisen totuuden näkemisestä itseään onnitteleva tyyli. Mutta tässä tapauksessa se ilmeni paljon enemmän erilaisessa yhteiskuntatieteellisessä ja yhteiskuntateoreettisessa kirjoittelussa kuin varsinaisessa päivänpoliittisessa propagandassa.
Gabriel, nuorten naisten viha nyt ainakin Trumpin voiton jälkeen kukkii mitä erilaisimmin ilmaisumuodoin mm. somessa ja vuotaa läpi mediaan myös päivittäin artikkelitasolla.
Facessa on myös jokin sellainen ryhmä kuin ”Joukkovoimalla leikkauspolitiikkaa vastaan”- sieltä saa kyllä reipasta materiaalia siihen millaista poliittinen viha voi olla, miten suoraa ja raakaakin.
Nehän on hyvällä asialla ainakin silloin kun faktat ja numerot osuu kohdalleen, mutta argumentit ovat hardcorea. En lähtisi kaljalle sen väen kanssa vaikka olen monessa samaa mieltä.
Eikä ole sielläkään kyllä viha ihan miessukupuolittunutta.
Populismia nyt on kaikkialla, jokaisella suunnalla, ja jos ihan rehellisiä ollaan, meissä kaikissa. Kuka ei sitä näe, ei ehkä näe ihan kokonaan itseään.
Niinpä varmaan. Mites vasemmisto, sdp noin nimeltä mainittuna. Sama himo morkata aina persuja ja ylentää kaikki erimieltä olevat äärioikeistolaisiksi, jne.
Viha kumpuaa vääryyden kokemuksesta ja myös henkilökohtaisista Traumoista. Ja köyhyydestä. Kun on rankkoja kokemuksia ja ei resursseja ja koulutusta, tulee vihaiseksi ja resilienssi katoaa.
Persut ovat vähiten koulutettu teollisuusduunarien puolue. Persut ovat nuorempia kuin demarit ja vasemmisto. Ehkäpä vähän myös sitä kokemusta että ei ole toivoa päästä eläkkeelle ja inflaatio ja kv kilpailu syö toimeentulon. Näin on myös usan ruostevyöhykkeellä. Usassa kun elämä murjoo oot kohta asumassa autossa. Unelma on hapantunut.
Vihaan voi olla myös perusteita, mutta en tarkoita sitä vaan vihaisuutta luonteenpiirteenä
Tuskin kukaan on syntynyt vihaiseksi. Adhd lapset kyllä on usein vihaisia koska saavat jakuvasti kielteistä palautetta.
Suomi ei ole kovin kannustava maa. Ei tällä toisia tsempata vaan kaivaudutaan poteroihin. Nokitaan toisia pirnistä asioista. Somessa on kivempaa.
Ja ne huumeet ja hormonit ja muut päihteet…
Oletko sitä mieltä, ettei kukaan ole syntynyt iloiseksi, syrjään vetäytyväksi tai ulospäin suuntautuneeksi?
Ja sitten on näitä rikkaan persukiekkoilijan rikkaita persuvaimoja jotka on äkäisiä kun hänen kantojaan ei arvosteta. Kun on vain kotiäiti ja arvostusta niin kaipaisi.
Nythän vihervasemmisto on iskenyt kanveesiin ja syyllistǎnyt etenkin valkoisia tavallisia miehiä ja oikeus ihmisarvoon kuuluu enemmän muille kuin enemmistölle. Semmoisiako luulette sitten äänestettävän ? Ilollako pitää tervehtiä kun eräs TÄRKEÄ vihreä politikko puhuu alatyylisesti maaseudusta. Verojakin pitäisi maksaa ja silti sun lapset ei saa edes.koulutuspaikkaa eikä mummot hoitoa. Että mitähän ….
Eräs maailman suurin investointipankkiiriliike esitteli pari vuotta sitten tutkimusta, joka kertoi koronan vaikutuksesta nuorten pariutumismarkkinaan Yhdysvalloissa. Myivät eräitä investointituotteitaan, jotka osoittautuivat onnistuneiksi.
Kun korona ja Internet siirsivät pariutumisen paikallisesta USAn laajuiseksi, naiset pääsivät valitsemaan suuremmasta valikoimasta. Tämän tuloksena 20% miehistä sai 50% naisista. Loput 50% naisista valitsivat 50% miehistä. Näin siis 30% miehistä jäi ilman. Kun Yhdysvalloissa prostituutio on Nevadaa lukuunottamatta rikollista, niin vaihtoehtoista tapaa pariutua ei ole. Tämän seurauksia tuohon 30% miehistä voi arvailla, mutta vihaisuus lienee yksi niistä.
Voittaako se joka huutaa koviten? Ay liike myös usein luulee niin. Suuresti sitä ihmettelen.
Toki se viha jostain kumpuaa. Onko ihmiset tehty liian tarpeettomiksi toisilleen? Somessa nimettömänä riehuessa ei ole sitä sosiaalista kontrollia joka kylillä oli. Toki joka kylällä oli myös se vihainen kylähullu.
Some irtaannuttaa ihmiset yhteisöstä ja siksi voi olla välinpitämätön ja törkeä kanssaihmisiä kohtaan kun tuntee olevansa ulkopuolinen. Kulutusyhteiskunta antaa ymmärtää että kaiken voi saada, vaikka niin ei ole. Katkeruus iskee ja pettymyksiinei ole resilienssiä.
Ja viha – eipä sitä voi varata vain vähemmistölle kuten vihervasemmistointersektionaaliset tahtoisi tehdä.