Päätin joukkoistaa kehitteillä olevan kirjani Talous ja kaupunki ja julkaista sen luku kerrallaan kommentoitavaksi. Sekä kriittiset että kannustavat kommentit ovat hyvin tervetulleita.
===
Käy seuraavassa läpi keskeisimmät autoilun ulkoiset kustannukset. Lista ei edes yritä olla täydellinen.
Terveydelle vaaralliset ilmansaasteet
Autosta tulee pakokaasuja niin maalla kuin kaupungeissa, mutta kaupungissa niiden todennäköisyys päätyä ihmisen keuhkoihin on satoja, ellei tuhansia kertoja suurempi kuin haja-asutusalueilla. Bensiinissä ei ole enää lyijyä, mutta silloin kun oli, ne vaikuttivat keskushermostoon niin, että lasten kognitiiviset kyvyt kehittyivät vilkkaiden katujen varrella heikommin kuin puhtaammilla alueilla. Tämä yksin oli riittävä syy muuttaa kaupunkien keskustoista raikkaan ilman äärelle metsälähiöihin.
Sähköautot eivät tuota pakokaasua, mutta niiden renkaat, erityisesti nastarenkaat, jauhavat asfalttia myrkylliseksi pölyksi. Akkujen vuoksi painavat sähköautot ovat tältä kannalta jopa polttomoottoriautoja pahempia. Autojen renkaat ovat tärkein vesistöihin päätyvän mikromuovin lähde.
Ilmastonmuutos
Polttomoottoriautot tuottavat ilmastoa muuttavaa hiilidioksidia yhtä lailla maalla ja kaupungeissa. Ajokilometriä kohden kaupungeissa polttoainetta kuluu enemmän, mutta maalla matkat ovat pidempiä. Sähköautojen päästöt ovat hyvin pieniä Suomessa, jossa 90 % tuotetusta sähköstä on päästötöntä. Todella pieniin päästöihin sähköautoilija pääsee lataamalla akut halvan sähkön aikana. Kun sähkö on halpaa, se tehdään päästöttömästi.
Autojen tuottama hiilidioksidi on samaa hiilidioksidia kuin öljylämmityksen tuottama, mutta autoilijoita kannustetaan vähentämään päästöjä paljon tehokkaammin kuin öljylämmittäjiä. Dieseliä verotetaan paljon polttoöljyä kovemmin minkä lisäksi autoilijoita kannustetaan vähäpäästöisyyteen porrastamalla sekä auto- että ajoneuvoverot ominaispäästöjen mukaan. Kokonaisuutena 750 €/tonni. (Tämä pitää päivittää)
Melu
Pakokaasusta kärsivien tavoin melusta kärsiviä on kaupungeissa paljon enemmän kuin maalla, mutta toisaalta ihminen aistii äänen voimakkuuden logaritmisen asteikon mukaisena. Yhdenkin auton moottorin surina voi peittää alleen kauniin linnunlaulun, mutta kun autoja on jo paljon, yhden auton tuomaa lisäystä ei pysty aistimaan.
Uusien autojen moottorit ovat nykyisin suhteellisen hiljaisia, mutta rengasmelu on ennallaan. Nastarenkaiden käyttö lisää melua paitsi nastojen takia myös siksi, että Suomessa on niiden takia käytettävä karkeampaa ja siis meluisampaa asfalttia kuin muualla. Siirtymien sähköautoihin ei vaikuta henkilöautojen tuottamaan meluun juuri mitään, mutta bussien ja kuorma-autojen dieselmoottoreiden ärjynnän se poistaa.
Ruuhkat
Viisikymmentä vuotta sitten matka Itäkeskuksesta Helsingin keskustaan kesti aamuruuhkassa noin 45 minuuttia, koska autoja oli liikaa suhteessa Itäväylän kapasiteettiin. Sen jälkeen liikennepolitiikkaa järkevöitettiin panostamalla joukkoliikenteeseen, eikä tällaisia ruuhkia enää esiinny. Todettakoon, että mitattuna ruuhkissa menetettynä aikana Helsingin liikenne on paljon Tukholman liikennettä ruuhkattomampaa, mitä voidaan pitää liikennepolitiikan onnistumisena. (Tästä on tullut viimeaikoina ristiriitaisia tietoja) Pysäköintinormia Teollisuuskadulla koskevassa selvityksessä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastossa laskettiin simulointimallilla, että yksi autolla Teollisuuskadulle aamuruuhkassa tuleva hidastaa muiden matkantekoa yhteensä 20 minuutilla. Hidastus kohdistuu satoihin autoilijoihin. Se on yhtä haitan kärsijää kohden joitakin sekunteja, mutta tuhat samanlaista autoilijaa hidastaa kaikkien menoa merkittävästi – yhteenlaskettuna aikana satoja tunteja.
Ruuhkat ovat lähes yksinomaa kaupunkien ja niiden sisään- ja ulosmenoteiden ongelma. Pääteillä esiintyy kautta maan ruuhkia juhlapyhinä, viikonloppuisin ja lomakauden alkaessa. Haja-asutusalueilla liikenne ei tuota mainittavia ruuhkia.
Tilankäyttö
Autot vievät tilaa niin maalla kuin kaupungeissa, mutta kaupungeissa maa on satoja, ellei tuhansia kertoja kalliimpaa. Tilaa, joka jää kaupungeissa liikenteen alle, tarvittaisiin kiihkeästi muihin tarkoituksiin. Sen vaihtoehtoiskustannus on siten suurempi. Helsingissä oli vuonna 2024 liikennekäytössä olevia henkilöautoja 225 000. Lisäksi muita autoja on noin 50 000 [tarkista!]. Pelkästään pysäköintitilaa ne vaativat toistakymmentä neliökilometriä. Yhden pysäköintiruudun vaatima tila ajoramppeineen on noin 30 m2. Työssä käyntiin käytetty auto tarvitsee kaksi pysäköintipaikkaa, toisen kotona ja toisen työpaikan luona. Kolmas pysäköintipaikka on kaupan yhteydessä, mutta kauppojen pysäköintipakat palvelevat päivän aikana useita autoja. Maan hinta on kantakaupungissa yli tuhat euroa neliöltä ja esikaupunkialueillakin satoja euroja.
Ruutukaava-alueella katuverkko vie 30 prosenttia pinta-alasta. On tulkinnanvaraista, kuinka suuri osa tästä lasketaan autoilu vaatimaksi pinta-alaksi. Onhan jokaiseen kortteliin joka tapauksessa oltava katuyhteys. Ennen kuitenkin riittivät paljon kapeammat kadut, minkä voi todeta Tukholman vanhassa kaupungissa. Järkevintä on laskea autoilun vaatimaksi tilaksi lisätila, joka vaaditaan siksi, että autoja on paljon eikä vähän – siis kadun leveys siltä osin kuin se ylittää kuusi metriä.
Moottoritiet ovat varsinaisia tilasyöppöjä, koska ne estävät melun ja saasteiden takia maankäytön leveällä vyöhykkeellä. Laskemalla moottoritien vievän tilan leveydeksi 500 metriä, kilometri moottoritietä vie tilaa 50 hehtaaria.
Lisäksi moottoriteihin liittyvät eritasoliittymät vievät kymmeniä hehtaareja. Helsingissä on suunniteltu sisään tulevien moottoriteiden muuttamista kaupunkibulevardeiksi, mikä tekisi mahdolliseksi rakentaa asunnot 80 000 asukkaalle. Näin vapautuvan rakennusoikeuden arvo on toista miljardia euroa. Kaupunkibulevardit olisivat mahdottomia, ellei olisi siirrytty lyijyttömän bensiinin eikä autoissa olisi katalysaattoreita.
Ratikkalinja pystyy kuljettamaan ihmisiä suunnilleen yhtä paljon kuin nelikaistainen moottoritie. Sen raiteille riittää 7 metriä leveä alue.
Liikenteen vaatima tila ja tilan loppumisesta johtuva ruuhkaisuus on viheliäisin autoihin liittyvä ongelma suurissa kaupungeissa. Melu, saasteet ja ilmastokuorma helpottuvat sähköautoihin siirryttäessä, mutta tilaa sähköautot vievät yhtä paljon.
Talousteoreettisesti syynä ongelmiin auton tilankäytössä on, että tila on ilmaista, vaikka kyse on niukasta hyödykkeestä.
Seuraava luku todennäköisesti 16.11
Kirjan alkuun tästä.