Uutiset tiesivät kertoa, että monet kunnat ovat rapistuvien rakennustensa kanssa niin suurissa vaikeuksissa, ettei korjaamiseen lainarahalla ole varaa. Siksi turvaudutaan rakennusleasingiin, jonka ne itsekin myöntävät tulevan vielä kalliimmaksi. Jos ei ole varaa halvempaan, miten on varaa kalliimpaan?
Olisikohan tuossa takana hiukan toinen ajatus? Ns sell-and-lease-back. Eli koko rakennus myydään, saadaan paljon kahisevaa ja sitten liisataan takaisin.
Olen verrannutkin tuollaista hiukan siihen kun pikkulapsi pissii talvipakkasella housuihinsa ja hetkeksi tulee oikein löämmintä mutta sitten on entistä kylmempi olo.
Minusta tuntuu että tuo se ajatus on ollut mutta toimittaja ei sitä vain ymmärtänyt tai ei osa muotoilla kirjoitustaan.
Mutta silti ihan älytöntä lyhytnäköistä touhua kuten tuo housuihin pissaaminen 😉
Niin, olen itsekin ihmetellyt tuota puhetta meidän vauraudestamme. Infra rapistuu suorastaan silmissä, ja myös silmiltä piilossa esimerkiksi huomattava osa Suomen silloista tulee käyttöikänsä päähän aivan lähivuosikymmeninä, mutta kaikkinaiset toimenpiteet sen ylläpitoon ovat aivan riittämättömiä. Niistä ekologisista 70-luvun neukkukuutioista nyt puhumattakaan, pääasiassa purkupallolla ne kasaan pitäisi mättää ja kaatopaikalle kärrätä mutta kuka maksaisi viulut? Tulevien eläkeläistenkin kannattaisi voimavaraistaa itsensä siihen ettei yhteiskunnalata apua juuri heru..
Silti meillä riittää rahaa jättimäisen keskustavetoisen pöhöhallinnon ylläpitoon, yhteiskunnalle ja veronmaksajille mitään tuottamattomiin yritystukiin ja vaikkapa siihen älyttömään ammattikorkeakoulujärjestelmään, johon ei edes riitä enää opiskelijoita kotimaasta vaan oikein Nigeriasta pitää opiskelijat hakea.. Kukapa fiksu nuori niistä tyhjänpäiväisistä Horonoomi (AMK) ym. titteleistä olisi edes kiinnostunut.. Kyseiset typeryyden, epäpätevyyden ja keskustalaisuuden monumentit on vieläpä sijoitettu pitkin maaseutua, joten ei niistä ole edes kultamunien elinikäisiksi hautomoiksi ja päiväkodeiksi.
Paljon muuhunkin rahaa tuhlataan.
Jatkoa; kuinka valtiolla ei ole varaa omistaa tuottavia yhtiöitään? Aikamoinen paradoksi jo sinällään.
Kun siihen lisää toisen, eli sen, että nämä tuottavat yhtiöt suurin piirtein lahjoitetaan pois, kuten GrowHow, menee yli ymmärryksen.
Ja kun kauppahinta vielä palautetaan ostajalle jotain kiertotietä, on se jo mykistävää. Näin ollaan tekemässä entisen GrowHown kohdalla Soklin ratajärjestelyin.
Jo näitä seikkailuja ennen GrowHown ostaneelle Yaralle junailtiin lannoitemonopoli. En tiedä, mille astalolle olisi valtionhallinnossakin töitä, kirveellekö lie?
Ks. GrowHown kenkkäämisestä (takaan, että asia ottaa pattiin, joten omalla vastuullanne sitten):
http://pseudonyymi.blogspot.com/2008_09_13_archive.html
Niin… Klassinen lehmän myynti maidon ostoa varten.
Roihuvuoressa on arvokkaaksi luokiteltu Aarno Ruusuvuoren 60-luvulla suunnittelema betoninen koulu. Sen on annettu rapistua lähes käyttökelvottomaan kuntoon, vaikka kunnostamista on suunniteltu ainakin vuodesta 1997.
Kun koulu oli taannoin lakkautettavien helsinkiläiskoulujen listalla yhtenä perusteena oli se, että sen kunnostaminen tulisi liian kalliiksi.
En ikinä ymmärtänyt logiikkaa. Vaikka rakennuksessa (joka ei taatusti sovellu mihinkään muuhun) ei toimisi koulu, niin kai se pitäisi kuitenkin kunnostaa jotain muuta käyttö tarkoitusta varten. Eikö kunnostus joka tapauksessa menisi kaupungin pusiista? Toisena vaihtoehtona olisi tietenkin, että rakennus mätänisi tyhjillään niille sijoilleen.
Opetuslautakinta päätti nyt syyskuun alun kokouksessaan, että Roihuvuoren ala-asteelta siirretään viroluokat ja Itä-Helsingin musiikkikoulu toisten koulujen hallintaan. Enpä ole yhtään hämmästynyt, jos Roihuvuoren ala-aste löytää itsensä seuraavaksi taas lakkautuslistalta, kun oppilasmääräkin on vähentynyt niin radikaalisti. Siinä säästyisi sitten paljon kaupungin rahaa, kun ei tarvitsisi remontoida yhtä homekoulua.
Helsingillä on varaa saman aikaisesti upottaa miljoonia musiikkitaloon, joten yhtälö ei kestä päivänvaloa 😉 Meillä on varaa johonkin määrään infraa, emmekä voi loputtomasti tehdä uutta, koska vanhaakin on korjattava ja olemassa olevaa ylläpidettävä. Tämä tuntuu usein unohtuvan päättäjillä.
Näkyvä infra ei kaiken lisäksi ole se suurin haaste tulevina vuosina. Monet 60-luvun alun ja sen jälkeen tehdyt rakennukset ovat tiensä päässä niin, että järkevintä on käyttää puskutraktoria. Samalla suurin haaste muhinee maan alla. Meillä on tuhansia kilometrejä vesijohtoja, viemäreitä ja kaapeleita, joiden ylläpito maksaa.
Puhtaan rakennusteknisesti on syytä kysyä , millaista infraa aiotaan lähivuosina rakentaa. Olen kylläkin itse metallimies joten kokemukseni rajoittuvat teräsrakentamiseen.
On syytä pelätä , että rakennuskannan rapistuessa ryhdytään rakentamaan äkkiä hätätuotantoa jolloin ongelmat räjähtävät jälleen käsiin keskipitkälä aikavälillä.
Hermojen kurissapito olisi suotavaa , sillä köyhällä ei ole varaa halpaan ja rakentaa halvasti tulee vielä kalliimmaksi.
Jos sinulla ei ole varaa omistaa rakennusta, niin vuokraat sellaisen mihin sinulla on varaa. Tänä vuonna se voi olla sama rakennus, myöhemmin joku muu. Ei kai tässä sen kummemmasta ole kysymys. Kalliimmaksihan se tulee, jos muutoksia ei vuosiin tapahdu, ja huomataan vain että joku muu otti katteen välistä. Tämä kuitenkaan tuskin tarkoitus.
Ymmärtääkseni kyse on 20 vuoden sitovasta vuokrasopimuksesta, jonka jälkeen on vielä takaisinostovelvollisuus – tai sitten radiontoimittajat puhuivat palturia.
”Ymmärtääkseni kyse on 20 vuoden sitovasta vuokrasopimuksesta, jonka jälkeen on vielä takaisinostovelvollisuus – tai sitten radiontoimittajat puhuivat palturia.”
Siis hetkinen. Kunta myy talon jollekulle, sitoutuu vuokraamaan sen 20 vuoden ajaksi ja ostamaan sen takaisin vuokrasopimuksen loputtua?
Miten tämä poikkeaa siitä, että kunta vain lainaisi rahaa? (Muuten kuin tietysti siten, että rahan lainaaminen pankilta olisi halvempaa ja hiukan pelkään, että takaisinoston hintaan on ympätty joku sopimuskumppanille mieluisa optio tyyliin markkinahinta, kuitenkin vähintään inflaatiolla korjattu ostohinta. Tai joku muu kuvio joka maallikolle kuulostaa kohtuulliselta, mutta on todellisuudessa laillista ryöstöä)
Ilmeisesti se todellinen merkittävä ero on, että näin saadaan tulot kunnan budjettiin ja menot tämän vuoden budjetin ulkopuolelle.
Tuossa taitaa olla linkki uutiseen.
http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=Content3AD15
Rovaniemen kaupunginjohtajaksi on siis valikoitunut finanssinero, jonka mielestä kaupungilla ei ole varaa ottaa lainaa, mutta lainaa voidaan ottaa, kunhan se kirjanpidossa saadaan naamioitua joksikin muuksi kuin lainaksi. Ja tästä kikkailusta on vielä varaa maksaa ylimääräistä.
Söisivätköhän kunnanisät ja äidit Prozacia siinä kuin muukin väki, kovin lennokkailta jotkut suunnitelmat tuntuvat. Eiköhän kaupungin kiinteistöjä pitäisi korjata siinä kuin yksityisiäkin, samalla logiikalla, katot eivät saa vuotaa, putkien pitää olla kunnossa, asunnossa ei saa olla hometta ja sitä rataa, ei kovin hohdokasta mutta välttämätöntä, jos haluaa, että asumus pysyy kuosissaan.
Tässä ehdottaisin taas ottamaan oppia ruotsinkielisestä Pohjanmaasta, jossa sanotaan olevan paljon vaurautta. Väki korjaa asumuksiaan, kun pröystäily ja nousukkuus eivät ole kurssissa, ei tarvitse yrittää ylittää naapuriaan asunnon komeudessa.
Kotikutoinen Strömsö -elämä on ekologista, ehkä Nurmijärveläisyys kehiteltynä virityksenä on ihan OK.
Joku näissä viime aikojen uutisissa Rovaniemeltä kuulosti tutulta. Olisiko joku yllättynyt, jos tämänkin kuvion takaa löytyisi kummallisia kytköksiä Nova Groupiin?
Samasta Korkalovaaran koulusta puhutaan tässäkin uutisessa, eikä se kaupunginjohtaja tietysti tässä ajassa ole vielä ehtinyt vaihtua:
http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite/Lappi/1194621985673/artikkeli/gardin+tarjosi+novalle+kelkkatehtaan+lisaksi+muitakin+miljoonahankkeita.html